Varapäre

Mitä LAKU- tai Oma väylä -kuntoutuksessa oikeastaan tapahtuu? Pitääkö siellä puhua tunteista? Mitä tapaamisissa tehdään, ja voiko kuntoutus oikeasti helpottaa arkea? Tässä jaksossa avaamme konkreettisesti, millaista Kelan LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä -kuntoutus ovat käytännössä. Kerromme, millaisissa tilanteissa perheet ja nuoret yleensä hakeutuvat kuntoutukseen, mitä tapaamisissa tehdään ja m...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun lapsen käytöksen lisäksi joutuu puolustamaan myös omaa vanhemmuuttaan. Moni neurokirjon tai haastavasti käyttäytyvän lapsen vanhempi on kuullut kommentteja kuten: "Kyllä meidän aikana lapset tottelivat", "Tarvitsisi vain vähän enemmän rajoja" tai "Kyllä minä ainakin sain omat lapseni käyttäytymään." Mutta miksi läheisten sanat satuttavat usein enemm...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi huokaisee jälleen kerran: "Mul on tylsää." Mutta tarkoittaako se oikeasti tylsyyttä? Joskus kyllä. Mutta joskus sen taakse voi kätkeytyä paljon muutakin: kuormitusta, pettymystä, yksinäisyyttä, levottomuutta tai tunne, jolle ei vielä löydy sanoja. Puhumme siitä, miksi ADHD-lapsen voi olla erityisen vaikea sietää tylsyyttä, miksi autismikirjon lapsi...

Miksi pieni palaute voi tuntua lapsesta musertavalta? Miksi yksi väärä sana, neutraali ilme tai pieni pettymys voi johtaa valtavaan tunnereaktioon? Tässä jaksossa puhumme RSD:stä (Rejection Sensitive Dysphoria) eli voimakkaasta herkkyydestä torjutuksi tulemisen tunteelle, jota esiintyy usein ADHD:n yhteydessä. Puhumme siitä: miltä RSD voi näyttää lapsessa tai nuoressa miksi kritiikki tai epäonnist...

Moni ajattelee, että lapsi tottuu vuoroviikkoasumiseen ajan kanssa. Mutta nepsylapselle kyse ei usein ole vain kahdesta kodista, vaan kahdesta täysin erilaisesta maailmasta. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi siirtymät voivat kuormittaa nepsylasta niin paljon ja miksi erilaiset säännöt, rytmit, ihmiset ja odotukset voivat näkyä voimakkaina tunnereaktioina. Pohdimme myös lapsen ikävää, lojaaliusri...

Kesälomaa odotetaan usein koko vuosi, mutta monessa nepsyperheessä loma voi tuoda mukanaan lisää kuormitusta, levottomuutta ja ristiriitoja. Kun tutut rutiinit katoavat, päivät muuttuvat ennakoimattomiksi ja arjen rakenne löystyy, hermosto voi kuormittua yllättävän paljon, sekä lapsella että vanhemmalla. Tässä jaksossa puhumme siitä: - miksi kesä ei ole nepsylapselle aina helppo - miten muutos ja...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa kokee jatkuvasti olevansa vähän vääränlainen.   Moni neurokirjon ihminen kasvaa kokemukseen siitä, että on liian herkkä, liian intensiivinen, liian outo tai muuten vain “liikaa”. Vähitellen omaa käytöstä alkaa tarkkailla, peittää ja korjata, jotta kelpaisi paremmin muille.   Tätä kutsutaan vähemmistöstressiksi. Ja vaikka...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun rakastaa lapsiaan valtavasti, ja silti kuormittuu heistä niin paljon, että oma hermosto on jatkuvasti äärirajoilla. Moni nepsy-vanhempi yrittää selvitä arjesta samalla, kun oma aistiherkkyys, jatkuvat keskeytykset ja palautumisen puute vetävät kehon hälytystilaan. Ja silti ympäriltä tulee neuvoja kuten “muista oma aika” tai “laita kuulokkeet”. Mutta...

Jakson alussa kerromme ilouutisesta – MindNova Oy, yritys Varapäreen takana, on pitkän odottelun jälkeen saanut Kelan palveluntuottajuuden. Eli LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä-kuntoutus, joita olemme molemmat tehneet tähän asti alinhankkijoina, löytyvät nyt myös oman yrityksemme palveluvalikoimasta. Löydät linkit sivuillemme tämän jaksokuvauksen lopusta. Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkest...

Tässä jaksossa jatketaan Käytöstä ei voi sietää – paitsi jos ymmärtää -sarjaa. Puhutaan siitä hetkestä, kun huomaat, ettei lapsi puhu totta. Ja sehän tuntuu usein pahalta. Valehtelu osuu suoraan luottamukseen. Se herättää turhautumista, epäluottamusta ja joskus jopa loukkaantumista. Mutta entä jos lapsi ei valehtelekaan siksi, että haluaisi huijata? Tässä jaksossa avataan, miksi lapset – erityises...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi kertoo tuntemattomalle jotain tosi henkilökohtaista – tai ajattelee, että joku on paras kaveri, vaikka toinen ei edes tervehdi takaisin. Monelle nepsy-lapselle sosiaaliset suhteet eivät ole itsestään selviä. Miten tietää, kuka on kaveri, ja kuka vasta tuttu? Mitä kenellekin voi kertoa? Ja miten ystävyys oikeastaan rakentuu? Jaetaan tässä jaksossa t...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun läksyt muuttuu taas taisteluksi. Merja kertoo jaksossa, kuinka heillä meni aikoinaan poikansa kanssa kaksi tuntia yhden kotitehtävän kanssa. Se oli huutoa, vastustusta ja turhautumista. Ja silti sama tehtävä tehtiin myöhemmin viidessä minuutissa. Miksi näin käy? Tässä jaksossa puretaan auki, mitä läksytilanteessa oikeasti tapahtuu nepsy-lapsen näkökulmas...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi siirtyy kodista toiseen, ja kaikki saattaa tuntua kaatuvan siihen. Tämä jakso on Ero nepsyperheessä -sarjan ensimmäinen osa. Vuoroviikkoasuminen voi kuulostaa paperilla tasapuoliselta ratkaisulta, mutta nepsylapselle se on usein paljon enemmän kuin pelkkä vaihto. Se on muutos, epävarmuus ja kuormituspiikki, joka näkyy tunteissa ja käytöksessä – jos...

  Tässä jaksossa puhutaan lapsista, jotka sanovat “ei” melkein kaikkeen – ja tilanteista, joissa jokainen pyyntö voi muuttua taisteluksi. Mistä on kyse, kun lapsi välttelee vaatimuksia viimeiseen asti? Onko kyse uhmakkuudesta – vai jostain muusta? Jaksossa avataan, mitä PDA (Pathological Demand Avoidance) tarkoittaa ja miten se eroaa esimerkiksi uhmakkuushäiriöstä. Puhutaan myös siitä, miltä...

 Tässä jaksossa puhutaan siitä ristiriidasta, jonka moni nepsy-vanhempi tunnistaa: lapsi osaa välillä uskomattoman paljon – ja seuraavassa hetkessä kaikki tuntuu katoavan. Miksi kehitys ei etene tasaisesti? Miksi samat taidot eivät ole käytössä joka tilanteessa? Ja mitä tämä tarkoittaa arjen odotuksille ja kohtaamiselle? Jaksossa avataan, mistä epätasaisessa kehityksessä on kyse ja miten kuor...

Tässä jaksossa puhutaan tilanteesta, jonka moni vanhempi tunnistaa: hetki sitten kaikki oli vielä ihan tavallista – ja yhtäkkiä lapsi huutaa, paiskoo tavaroita tai juoksee pois. Usein näyttää siltä, että kaikki tapahtuu sekunneissa. Todellisuudessa voimakkaat tunnereaktiot harvoin alkavat tyhjästä. Jaksossa avataan affektikäyrää: miten tilanne etenee arjesta voimistumiseen ja joskus kaaokseen asti...

Monelle vanhemmalle yksi kipeimmistä hetkistä on se, kun lapsi sanoo: “Ei mulla oikein oo kavereita.” Yksinäisyys voi näkyä monella tavalla; synttärikutsuja ei tule, välitunnit kuluvat yksin tai lapsi vetäytyy yhä enemmän omaan maailmaansa. Samalla vanhemman sisällä herää usein huoli, suru ja ajatus: olenko tehnyt jotain väärin? Tässä jaksossa puhutaan lapsen yksinäisyyden kokemuksesta, neuro...

Tässä jaksossa Katin vieraana ovat entiset asiakkaat Sari ja Antero, joiden kanssa tehtiin tiivistä työskentelyä noin 1,5 vuoden ajan – säännöllisesti joka toinen viikko. Perheen esikoisella on diagnosoitu ADHD, ja erityisesti teini-iässä mukaan tuli syvää pahoinvointia. Avun saaminen oli vaikeaa, vaikka nuori itsekin “huusi” sen perään. Jaksossa Sari ja Antero muistelevat, miltä avun hakeminen tu...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun pyydät lasta tekemään jotain,  mutta mitään ei tapahdu. Tai tapahtuu, mutta väärään suuntaan. “Voitko laittaa kengät jalkaan?” “Hei, nyt olisi aika tulla syömään.” “Muistitko läksyt?” Lapsi ei reagoi, sanoo “ihan kohta”, suuttuu tai jatkaa tekemistään. Ja vanhemman sisällä nousee turhautuminen: Kuinka monta kertaa pitää sanoa? Puhumme siitä, miksi “...

Sietoikkuna on käsite, josta moni on kuullut, mutta arjen keskellä se voi tuntua kaukaiselta. Mitä se oikeasti tarkoittaa, kun lapsi käy ylikierroksilla tai vetäytyy täysin? Entä mitä silloin tapahtuu vanhemman hermostossa? Tässä jaksossa avataan sietoikkuna käytännön tasolle. Puhutaan siitä, miltä ylivireys ja alivireys voivat näyttää, miten tunnistaa oma ja lapsen vireystila – ja mitä konkreetti...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten lapsen ja nuoren ahdistus ei aina näytä siltä kuin miltä ajattelisimme sen näyttävän. Se ei ole aina itkua tai paniikkia, vaan voi näkyä vatsakipuina, ärtymyksenä, vetäytymisenä, välttelynä tai yllättävänä räjähtävyytenä. Keskustelemme siitä, miltä ahdistus voi arjessa näyttää, mitä se herättää vanhemmassa, ja miten vanhempi voi aidosti helpottaa lapsen oloa il...

Kun lapsen koulupoissaolojen määrä alkaa kasvaa, syntyy monelle vanhemmalle jo tutuksi tullut ahdistava kehä: Wilma-viestejä, huolta, kutsuja palavereihin. Ja tunne siitä, että mitään ei silti oikein tapahdu. Samaan aikaan syyllisyys ja häpeä voivat viedä tilaa siltä, mikä olisi kaikkein tärkeintä: lapsen tilanteen näkyväksi tekemiseltä. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi koulupoi...

Moni vanhempi pohtii jossain vaiheessa, kuinka paljon lapsella pitäisi olla harrastuksia – ja millaisia. Usein nämä ajatukset syntyvät jo ennen lapsen syntymää, omien kokemusten, toiveiden ja mielikuvien pohjalta. Mutta mitä tapahtuu, kun suunnitelmat eivät toteudukaan, eikä lapsi jaksa, halua tai pysty harrastamaan niin kuin oli kuviteltu? Tässä jaksossa puhutaan nepsy-lapsen ja -nuoren harrastuk...

Tässä jaksossa Merja keskustelee nepsy-lasten äidin kanssa vanhemman jaksamisesta arjessa, joka kuormittaa enemmän kuin moni ulkopuolinen ymmärtää. Puhutaan rehellisesti siitä, mikä nepsyperheen arjessa on ollut kaikkein raskainta: jatkuvasta valmiustilasta, huolesta ja siitä tunteesta, että omat voimat ovat usein koetuksella. Jakso ei tarjoa pikaratkaisuja, vaan pysähtyy kokemuksen äärelle. Sen ä...

Moni vanhempi ajattelee täysin oikeutetusti, että lapsen ja perheen tukipalvelujen pitäisi kuulua yhteiskunnan vastuulle. Ja niin niiden pitäisikin. Silti arki näyttää monelle perheelle toisenlaista todellisuutta: pitkiä jonoja, pompottelua ja apua, joka ei tule silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Tässä jaksossa puhutaan rehellisesti turhautumisesta julkisiin palveluihin ja epäreiluuden tuntees...