Utelias mieli

Algoritmi oppii tuntemaan ihmisen joskus paremmin kuin ihminen itse ja osaa houkutella uppoutumaan somen maailmaan pidemmäksi aikaa kuin mitä käyttäjä ehkä haluaisikaan. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun selaamme somea? Onko somesta aivoille jotakin hyötyä?  Aivotutkija, professori Minna Huotilainen pohtii, miksi on niin vaikeaa tutkia, aiheuttaako somen käyttö masennusta. Entä miten somesta väs...

Ihmislaji on poikkeuksellisen sosiaalinen ja yhteistyökykyinen, ja samalla suhteet etenkin läheisimpien perheenjäsenten kanssa ovat täynnä konflikteja ja ärtymystä. Miksi on tärkeää, että välillä ärsyttää?  Ärtymyksen tunteen hyötyjä tutkinut professori, psykologinen antropologi Anni Kajanus kertoo, miksi hankalat tunteet ovat korvaamattoman tärkeitä yhteistyömme kannalta. Millä tavoin ihmiset oso...

Tunnemme tällä hetkellä planeettamme turvallisuutta potentiaalisesti uhkaavista asteroideista vain murto-osan. Miksi lähiavaruudessa on meille vielä niin paljon tuntematonta? Samalla elämme aurinkokunnan tutkimuksen kulta-aikaa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Planeettatutkija, akatemiaprofessori Karri Muinonen kertoo, millaisia läpimurtoja avaruuden tutkimisessa on lähivuosina tiedossa ja mi...

Kuinka paljon kännykän selailu ja videoiden katsominen oikeasti kuluttavat sähköä? Miksi datakeskuksia rakennetaan jatkuvasti valtavasti lisää? Tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju nostaa kissan pöydälle ja selittää, miksi internetin käytön päästöt jäävät helposti huomiotta, vaikka ne kasvavat jatkuvasti. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteell...

Suomalaisilla diagnosoidaan yhä enemmän autoimmuunisairauksia, kuten allergioita. Niiden syntymistä voisi ehkäistä luontokosketuksella, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Miksi mikrobialtistus tekee meistä terveempiä ja miten kaupungissa asuva voi sellaista itselleen hankkia Tutkijatohtori Mika Saarenpää kertoo, millainen kukkalaatikko kotona tukee immuunipuolustusta. Entä mitä väliä lähimetsil...

Minkä vuoksi iltavirkut ovat suuremmassa vaarassa sairastua ja kuolla nuorempana kuin muut? Pitäisikö siitä syyttää yhteiskuntaa vai geenejä? Uni- ja vuorokausirytmin tutkija Ilona Merikanto kertoo, voiko omaan vuorokausirytmiin vaikuttaa. Entä miksi teineillä on vaikeuksia varhaisaamun matikantunneilla? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kun sushia saa myös pikkukylistä eikä ruskeaa kastiketta meinaa saada mistään, onko suomalaista ruokakulttuuria enää edes olemassa? Entä miten juuston syöminen liittyy ilmastonmuutokseen? Ruokakulttuurin tutkija Sami Koponen kertoo, miten suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut ja miten sitä muokataan nyt, kun kestävyyskysymykset tulevat yhä polttavammiksi. Utelias mieli on Helsingin yliopiston po...

Yhä useammalla on nykyisin jokin mielenterveyden diagnoosi. Se johtuu 1980-luvulla ilmestyneestä amerikkalaisesta psykiatrian diagnostiikkaoppaasta – kirjasta, jonka ei koskaan pitänyt päätyä tavallisten ihmisten käyttöön, mutta josta tulikin äkkiä megaluokan bestseller.  Historiantutkija Mia Pohtola kertoo, miten diagnostisesta kielestä tuli arkista puhetta. Entä, miksi samaan aikaan psykiatrian...

Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä. Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen on kiinnostunut musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia puheen tuotannon vaikeuksia hoidettaessa musiikilla on saatu hyviä tuloksia. Miksi musiikki auttaa, ja...

Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten. Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä...

Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta? Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin s...

Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin? Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka...

Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti. Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän k...

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin. Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik An...

Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millais...

Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintuje...

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvis...

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?  Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimise...

Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuutee...

Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta K...

Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietoje...

Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavä...

Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta?  Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaise...

Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutt...

Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?  Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekij...