Utelias mieli

Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä...

Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia.  Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan...

Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? S...

Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.  Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnite...

Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Aho...

Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Food Design Factorysta. Järjestelmä ei kuitenkaan mu...

Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa pääty...

Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan.  Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko ene...

Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla?  Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Miten päiväkodeissa kasvatetaan myötätuntoisia ihmi...

Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliitto...

Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista,...

Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän? Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, virologi Tarja Sir...

#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapa...

Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella. Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien enempi suojelu ja luonnon tuominen mukaan bruttoka...

Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse? Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian professori Sirpa Wrede. Siirtolaistaustaiset ovat tässä...

Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään? Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija Aaro Tupasela. Tupaselan mukaan jokaisella meistä tulisi olla jonkinlaine...

Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa. Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskunnassa vaikuttaa, sanoo kognitiotieteilijä ja filos...

Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytettä 300 eri koirarodulta. Koska tietoa on nyt tarjol...

Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia? Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään kuin koronapandemiassa: ihmisille pitäisi olla myö...

Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista. Mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä...

Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän. Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori, unitutkija Anu-Katriina Pesonen tutkii nyt, kuink...

Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen. Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kaikkea olennaista maailmassa tehdään ja sanotaan mui...

Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet rajata omaa työtään ovat kaventuneet, ja mitä siitä v...

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me...

Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista. Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagramin...