Tiedekulma podcast

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ajankohtaisia luontokadon kysymyksiä ja pureudutaan luonnon monimuotoisuutta käsitteleviin kansainvälisiin neuvotteluihin. Mitä luontokato tarkoittaa, mitä sille nyt yritetään tehdä ja miksi sitä ei jo ole onnistuttu pysäyttämään? Keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja,...

Tekoälyä ei tällä hetkellä koske mikään oma lainsäädäntö Suomessa tai Euroopan unionissa. Nyt EU on tehnyt ehdotuksen tekoälyn sääntelyn toteuttamiseksi – toteutuessaan sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia koko yhteiskuntaamme. Mitä on se tekoäly, jota yritämme säännellä? Millaisia käyttötarkoituksia tekoälyllä saa olla? Miten sääntely vaikuttaa tulevien teknologioiden kehitykseen? Mikä on...

Miksi automaattiliikenne on ratkaisu kestäviin kaupunkeihin? Miten tekoäly mahdollistaa automaattiliikenteen? Spatiotemporaalisen data-analyysin apulaisprofessori Laura Ruotsalainen puhui automaattiliikenteestä, tekoälystä ja kestävistä kaupungeista Tiedekulman Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee? -tapahtumassa 28.9.2021. Tapahtuma on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/t...

Maailmamme on täynnä dataa ja algoritmeja – terveyssovelluksista asuntolainahakemuksiin. Mutta millaiseen dataan voimme luottaa? Minkälaista tietoa data tarjoaa päätöksenteon tueksi? Ja millaisia väärinymmärryksiä, vinoumia ja myyttejä dataan liittyyn? Datasta ja datalukutaidosta Tiedekulman Puhutko dataa? -tapahtumassa keskustelevat Saidot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Meeri Haataja, apu...

Ajetaanko kissan vai mummun yli? Ei kummankaan, sillä tässä tekoälyn etiikkaa ja politiikkaa käsittelevässä keskustelussa päästään tästä kysymyksestä pidemmälle. Tutkija Matti Nelimarkka, kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos pureutuvat Kenen tekoäly? -tapahtumassa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä...

Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa S...

Tiedekulman pormestaritentissä pohdittiin, millainen on parempi Helsinki asumisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Tentissä käsiteltiin lähiympäristön ja asumisen laatua, koulujen eriytymistä sekä osaamisen ja tutkimuksen merkitystä Helsingin elinvoimalle. Mukana ovat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.). T...

Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epä...

Korona-ajan rajoitukset osuvat erityisen kovaa nuoriin. Jaksossa puhutaan siitä, miten yli vuoden jatkunut poikkeustilanne näkyy nuorissa ja miksi osa nuorista oli uupuneita jo ennen pandemia-aikaa. Miten yhteiskunnan pitäisi reagoida nuorten tilanteeseen? Keskustelemassa ovat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Tuoreen Nuorisobarometrin tul...

Pandemia-ajan kuntavaalit testaavat suomalaisen demokratian kestävyyttä ja yhdenvertaisen osallistuminen toteutumista. Jaksossa pohditaan muun muassa kuntavaalien siirtoa, digitaalista vaalikampanjointia ja vaalihäirintää sekä suomalaisen äänestämiskäyttäytymisen muutosta. Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eran...

Miten erilaiset rokotteet toimivat ja mihin niiden teho perustuu? Millaisia vaiheita rokotteiden kehittämiseen kuuluu? Miten on mahdollista, että koronarokotteita on kehitetty niin nopeasti? Perus- ja täsmätietoa rokotteista ovat antamassa ylilääkäri ja infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen. Lähetyksen toisessa osassa virologian...

Lobbaus, viestintätoimistot ja konsulttien rooli julkisella sektorilla nousevat aika ajoin puheenaiheeksi. Vaikka päätöksentekoon vaikuttamista pidetään normaalina osana demokratiaa ja osallistumista, se saattaa asettaa resursseiltaan erilaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Kenen tuottama tieto saavuttaa päättäjät ja kenen tavoitteet näkyvät tehdyssä politiikassa? Miten lobbaus toimii ja millaist...

Arktinen alue on avain ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen, ja siksi sen tutkiminen on nyt elintärkeää. Lokakuussa päättyi kaikkien aikojen laajin pohjoisen napaseudun tutkimusretki, johon osallistui satoja tutkijoita 20 eri maasta. Jäänmurtaja Polarstern ajelehti vuoden ajan Pohjoisella jäämerellä luonnon armoilla mukanaan myös suomalaistutkijoita. Millaista oli työskennellä jääkarhujen keskellä, eri...

Julkinen puhe väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriliikkeiden toiminnasta on usein pintapuolista. Keskustelussa tarkastellaan harvoin laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja olosuhteita, jolloin syiden monimuotoisuus jää huomioimatta. Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Miten väkivaltaisten asenteiden omaksumista ja väkivaltaiseen toimintaan ryhtymistä voidaan ennaltaehkäis...

Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisaatio tarkoittaa myös uusia haasteita tietoturvalle ja yksityisyydensuojalle. Lokakuussa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto järkytti suomalaisia ja herätti samalla keskustelun lakimuutosten ja tarkemman sääntelyn tarpeesta. Millaisia tietoturvauhkia tulemme kohtaamaan seuraavaksi ja kuinka niihin pitäisi varautua? Tietoturvasta ja -suojasta keskustelevat julkiso...

Suomen energiasta 40 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, ja tätä osuutta pitäisi pienentää vauhdilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka koko energiajärjestelmä saadaan remontoitua muutamissa vuosissa? Onko ydinvoima sittenkin osa ratkaisua ja tuleeko meistä kaikista kohta energian tuottajia? Tulevaisuuden energiantuotannosta ja -kulutuksesta keskustelevat Helsingin yliopiston kestävän...

Yhdysvaltain presidentinvaalit huipentuivat vaalipäivään 3.11.2020. Tiedekulma Liven erikoislähetyksessä analysoitiin tuoreeltaan vaalien tilannetta, jakolinjoja ja merkitystä sekä tähyttiin Yhdysvaltain demokratian tulevaisuudennäkymiin. Keskustelemassa dosentti Rani-Henrik Andersson, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sekä asiantuntija ja tietokirjailija Anu Partanen, juontajana Ville Blåfield. V...

Suomen luonnossa näkyy jo ilmaston lämpenemisen merkkejä: esimerkiksi lintujen pesintä on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut. Vaikutukset ovat suuria varsinkin arktisella alueella, jossa lämpötila kohoaa muuta maapalloa nopeammin. Mitä tutkimus kertoo pohjoisen luonnon muutoksista? Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? Jari Hanskan kan...

Kun Moskova halusi viedä jätteitään yli tuhannen kilometrin päähän Arkangeliin, paikalliset nousivat vastustamaan hanketta. Venäjällä on nähty laajojen ympäristöprotestien lisäksi kansalaisten liikehdintää myös muiden vahvasti ihmisten arkielämää koskettavien paikallisten asioiden, esimerkiksi rakentamisen ja päivähoidon ympärillä. Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäj...

As the importance of Africa grows, global interest in the continent is also steadily increasing. The European Union outlined the basis for a new strategy with Africa in the spring, while Finland is currently putting the finishing touches on a related strategic plan of its own. Why is Africa such a hot topic right now? What are the key developments when a continent and its countries are seeking wel...

Digitalisaatio kiihtyy, epävarmuus lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus katoaa. Esimerkiksi näin työelämän tulevaisuutta ennustettiin ennen koronapandemiaa ja nyt nuo kehityskulut ovat saaneet viruksesta yllättävän vauhdittajan. Korona myös jakoi työväestön kolmeen kastiin: koteihinsa sulkeutuneet tietotyöläiset, terveytensä mahdollisesti vaarantavat lähityöläiset ja toisaalta työnsä koko...

Kansalaisia osallistetaan erilaisiin päätöksiin enemmän kuin koskaan ja osallistamispuhe on kaikkien huulilla. Samalla esimerkiksi poliittinen osallistuminen on jäänyt yhä enemmän hyvin pärjäävien käsiin, kun koulutetut, hyvätuloiset ja terveet osallistuvat aktiivisesti itselleen tärkeisiin keskusteluihin. Kaventuuko demokratia, kun kaikkien ääni ei kuulu päätöksenteossa? Millaisia ratkaisuja osal...

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston ha...

Yhteiskunta näyttää monesta näkökulmasta jakautuneen voittajiin ja häviäjiin. Onko suomalaisilla sama suunta, jossa rakennetaan yhteistä hyvää? Vai onko eliitti kasvanut globalisaation myötä erilleen ja köyhät joutuneet sivuun muusta yhteiskunnasta? Vahvistaako koronakriisi jakoa vai saako se ihmiset näkemään hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen? Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiak...

Koronakriisin myötä kulutus on notkahtanut maailmanlaajuisesti. Pandemia on nostanut päivänvaloon tutun ristiriidan: jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset normaalisti, tarvitsisimme neljä maapalloa – ja jos emme kuluta, Suomen talouskasvu hiipuu. Kuinka pysyvästi korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja voiko kriisi toimia sysäyksenä kestävämpään tulevaisuuteen? Miksi kuluttamin...