Tiedekulma podcast

Vuoden 2022 tapahtumat ovat nostaneet toistuvasti esiin kysymyksiä siitä, missä kulkevat eurooppalaisen yhteisön ulkoiset ja sisäiset rajat. Ukrainalaisten laajamittainen auttaminen on tehnyt näkyväksi sen, miten eri tavalla Euroopassa on suhtauduttu sodalta turvaa hakeviin. Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäseny...

Yhä useammat yhteiskuntamme perustoiminnot ovat riippuvaisia satelliiteista – aina arkisista kännykkäsovelluksista kriittiseen infrastruktuuriin. Samalla kehittyvä avaruusteknologia tarjoaa meille apua kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen. Miten Suomesta tuli maa, joka on 2020-luvulla vahvasti mukana avaruustutkimuksessa ja -liiketoiminnassa? Millaisia riskejä avaruudessa tapahtuv...

Euroopassa käydään maasotaa, jollaisen moni ajatteli olevan jo mennyttä maailmaa. Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa ja puolustusajattelua? Millaista sota on 2020-luvun Euroopassa? Mikä on Naton rooli nyt ja tulevaisuudessa? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan keskustelussa....

Avaruusbisnes ja kaupallisten satelliittien määrä kasvaa huimaa vauhtia. Yritykset – ja yksittäiset miljardöörit – ovat yhä suuremmassa roolissa avaruuden valloittamisessa. Millaisia mahdollisuuksia avaruus avaa ja miten sitä voidaan hyödyntää kestävästi? Vai toistaako ihmiskunta vanhat virheensä avaruudessa? Millaiset globaalit pelisäännöt tarvitsemme avaruuden käytölle? Uuden avaruusajan mahdoll...

Antibiootit ovat ihmelääke, joka mullisti ihmisten elämän vain yksi sukupolvi sitten. Nyt ne uhkaavat lakata toimimasta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta kertoo artikkelissaan antibioottiresistenssin syistä ja ratkaisuista. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Marko Virran teksti...

Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdol...

Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen jälkeen lukioita laitetaan perinteisesti mediassa paremmuusjärjestykseen ja tuoreiden ylioppilaiden huippusuoritukset nostetaan esille. Tänä vuonna tulokset lähetettiin lukioille 17.5. Samana päivänä Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa tarkasteltiin, miltä suomalainen koulutus näyttää tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Milla...

Metsillä on tehokkaina hiilen sitojina keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Professori Jaana Bäck avaa tekstissään, millä tavalla ilmastonmuutos näkyy metsissä ja miten hiilinieluista ja -varastoista pidetään huolta. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Jaana Bäckin teksti Saadaanko ilmasto kunt...

Monet ihmiskunnan tulevaisuuden huolista liittyvät ruokaan. Miten kasvavalle väestölle tuotetaan ruokaa ympäristön kannalta kestävästi, kysyy agroekologian professori Juha Helenius tekstissään. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Juha Heleniuksen teksti Kuinka ihmiskunta ravitaan kestävästi? on alun peri...

An­ti­bioo­tit mah­dol­lis­ta­vat ny­kyi­sen­lai­sen elä­män­tyy­lim­me. Jos ne lak­kaa­vat toi­mi­mas­ta, esi­mer­kik­si mat­kai­lus­ta voi tul­la hen­gen­vaa­ral­lis­ta ja pie­ni­kin haa­va olla koh­ta­lo­kas. Uusi hii­pi­vä pan­de­mia on jo tääl­lä: an­ti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­set bak­tee­ri­kan­nat tap­pa­vat jopa mil­joo­nia ih­mi­siä vuo­sit­tain. An­ti­bioot­ti­re­sis­tens­si on m...

Mitä men­neet pan­de­miat ja epi­de­miat opet­ta­vat meil­le ja kuin­ka koh­taam­me seu­raa­van? Täs­sä kes­kus­te­lus­sa hy­pä­tään si­vuun päi­vit­täi­sen ko­ro­na­ti­lan­teen seu­ran­nas­ta ja kat­so­taan pan­de­mioi­ta pi­dem­mäl­lä ai­ka­pers­pek­tii­vil­lä ja koko maa­il­man näkö­kulmasta. Mikä on globaa­li ko­ro­na­ti­lan­ne vii­den vuo­den pääs­tä? Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat ta...

Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistiin 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan tulevaisuudessa? Ilmastoraportista ja Suomen ilmastotoimista ovat keskustelemassa agroek...

Vii­meis­tään ko­ro­na­pan­de­mia on he­rät­tä­nyt mei­dät huo­maa­maan, että ih­mis­ten, eläin­ten ja koko eko­sys­tee­min ter­veyt­tä ei voi kä­si­tel­lä toi­sis­taan eril­li­si­nä asioi­na. Vi­ruk­set ei­vät tun­ne val­tioi­den ei­vät­kä eliö­la­jien ra­jo­ja. Maa­pal­lon elä­mä on ver­kos­to, jos­sa kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen. Tiedekulman Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjan avauskeskuste...

Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tul...

Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää? Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maaseudun asukkaiden tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästään ja yhteiskunnasta? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita? Gaudeamuksen julkaiseman Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (https://www.gaudeamus.fi/teos/kahdeksan-kuplan-suomi/) pohjalta keskust...

Mikä ajaa meitä entistä tiiviimpiin heimoihin? Miten ryhmien väliset jännitteet syntyvät? Millainen rooli sosiaalisella medialla on polarisaatiossa? Polarisaatiosta ja dialogin parantamisesta ovat keskustelemassa yliopistotutkija Antti Gronow, yliopistonlehtori Anniina Leiviskä ja yliopistonlehtori Teemu Pauha. Etähaastattelussa tutkija Katri Saarikivi ja videoinsertissä yliopistonlehtori Janne Ma...

Mitä julkinen velka tarkoittaa ja missä vaiheessa siitä tulee ongelma? Kuinka paljon valtiolla voi olla velkaa? Milloin pitäisi alkaa puhumaan inflaatiosta? Ovatko talouspolitiikan perusteet ja suhde velkaan lopullisesti muuttunut? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja Danske Bankin tu...

Suuremmat ikäluokat tekevät usein päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien elämään – ilmastonmuutoksesta eläkkeisiin. Miten voisimme toteuttaa ylisukupolvista demokratiaa? Kuinka suorat kansalaisvaikuttamisen ja -tottelemattomuuden tavat sekä sosiaalinen media muuttavat poliittista osallistumista? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia...

Ihmisten tunteita herättävät ja mielipiteitä repivät teemat näyttävät määrittelevän poliittisen kentän agendat ja keskustelun julkisuudessa. Onko politiikka yksinkertaistunut? Miten puolueet ovat reagoineet politiikan julkisuuden muutokseen? Miksi puolueet eivät saa kansaa liikkeelle? Entä haikailevatko jotkut paluusta menneeseen? Haloo, politiikka! -keskustelussa politiikan muutosta ja aluevaalej...

Lyhytjännitteinen ihmislaji on saanut aikaan ilmastokriisin ja kiihtyvän luontokadon. Millaisena toimintamme näyttäytyy, kun sen laittaa maapallon aikaperspektiiviin? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Akatemiatutkija Maija Heikkilän teksti Maapallon ympäristökriisien pitkä historia on alun perin ilmest...

Miksi ärsyttävät hyttysetkin ovat tärkeitä ja minkä vuoksi jokaisen lajin katoamisesta pitäisi olla huolissaan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvosen teksti Elonkirjon säilyttäminen ihmiskunnan haasteena on alun perin ilmestynyt Ku...

Monet ympäristöongelmien ydinalueet ovat myös yhteiskunnallisen turvattomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ydinalueita. Millaista on köyhien ja huono-osaisten ihmisten elämä yleistyvien sään ääri-ilmiöiden keskellä? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygreni...

Miten yksilölliset ominaisuutemme ja elinympäristömme ohjaavat ruokavalintojamme? Miten yksilöä voidaan tukea terveyden ja ympäristön kannalta kestäviin ruokavalintoihin koko elämänkaaren ajan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan teksti Monipuolinen ravint...

Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutk...

Tietotyössä eli asiantuntijatyössä aivoilta vaaditaan paljon, sillä työ on jatkuvaa tiedonkäsittelyä. Miten työn kognitiivista ergonomiaa voidaan kohentaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen teksti Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä on alun perin ilmes...