Tiedekulma podcast

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euro...

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu...

Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta? Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna. Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julkais...

Millä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä? Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta. Pynnöniemen tek...

Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma. Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat pro...

Miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä? Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, psykiatrian professori Tiina Paunio sekä y...

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä...

Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä? Sosiaa...

Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamisek...

Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Viime vuosina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta sekä sen käyttämistä asiantuntijoista. Samaan aikaan suomalaisen oikeusjärjestyksen muutokset ovat vahvistaneet perustuslakivaliokunnan asemaa. Minkälaista kampp...

Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista. Johtaako jännitteiden kasvu jonkinlaiseen ideologiseen kamppailuun tai uuteen kylmään sotaan? Mitä kamppailun panoksena on, mi...

Eri mittareiden mukaan demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Onko demokratia siis kriisissä? Entä millaisia kilpailijoita se kohtaa eri puolilla maailmaa ja miksi sitä haastetaan? Missä autoritaarisuus nostaa päätään, missä ovat demokratian vahvimmat linnakkeet ja valopilkut? Maailman demokratian tilaa analysoivat poliittisen historian professori Juhan...

Yhä useam­pi ih­mi­nen nä­kee näl­kää. Juu­ri nyt glo­baa­lia ruo­ka­krii­siä pa­hen­taa Ve­nä­jän hyök­käys Ukrai­naan. Taus­tal­la on kui­ten­kin suu­rem­pia ke­hi­tys­kul­ku­ja: il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­non köyh­tymi­sen ta­kia koko ruu­an­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä on mie­tit­tä­vä uu­del­leen, pi­kai­ses­ti. Mi­ten ruo­ka­krii­si rat­kais­taan? Mitä syöm­me tu­le­vai­suu­des­sa ja kuin­k...

Miten valtio pystyisi ratkomaan paremmin ympäristökriisejä? Kuinka koko yhteiskunta muutetaan kestävämmäksi niin, ettei kukaan jää jalkoihin? Keskustelun alussa kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Hussein al-Taee (sd.). pohtivat juontaja Hanna Nikkasen johdolla, vesittääkö lobbaus ja lyhytnäköinen äänten kalastelu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen...

Mil­lai­nen on tu­le­vai­suu­den ta­lous, joka ot­taa ny­kyis­tä pa­rem­min huo­mioon maa­pal­lon ra­jal­li­set re­surs­sit? Onko ta­lous­kas­vua ja ym­pä­ris­tö­krii­sien hi­das­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta yh­dis­tää? Tiedekulmassa kes­kus­tel­laan sii­tä, mik­si ja mi­ten ta­lous­jär­jes­tel­mäm­me pi­tää muut­tua ym­pä­ris­tö­krii­sien myö­tä. Tulevaisuuden kestävää taloutta pohtivat taloustieteil...

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä. Mikä on sääntöpohjaisen kansainvälisen...

Miten seuraavan hallituksen pitäisi edistää koulutusta, tutkimusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa? Mikä on istuvan hallituksen perintö? Millaisia koulutuslupauksia kansanedustajat antavat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja? Tiedekulma podcastin politiikka-extrassa mukana viiden suurimman puolueen kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puist...

Millaiset kriteerit ja käytännön realiteetit vaikuttavat siihen, ketä studioon ja haastatteluihin pyydetään? Miten kiihtyvä uutissykli ja median erilaiset formaatit vaikuttavat asiantuntijoiden valintaan toimituksissa? Mediasta ja asiantuntijoista Tiedekulmassa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Ylen tuottaja Helmiina Suhonen ja Helsingin Sanomien...

Vuoden 2022 tapahtumat ovat nostaneet toistuvasti esiin kysymyksiä siitä, missä kulkevat eurooppalaisen yhteisön ulkoiset ja sisäiset rajat. Ukrainalaisten laajamittainen auttaminen on tehnyt näkyväksi sen, miten eri tavalla Euroopassa on suhtauduttu sodalta turvaa hakeviin. Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäseny...

Yhä useammat yhteiskuntamme perustoiminnot ovat riippuvaisia satelliiteista – aina arkisista kännykkäsovelluksista kriittiseen infrastruktuuriin. Samalla kehittyvä avaruusteknologia tarjoaa meille apua kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen. Miten Suomesta tuli maa, joka on 2020-luvulla vahvasti mukana avaruustutkimuksessa ja -liiketoiminnassa? Millaisia riskejä avaruudessa tapahtuv...

Euroopassa käydään maasotaa, jollaisen moni ajatteli olevan jo mennyttä maailmaa. Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa ja puolustusajattelua? Millaista sota on 2020-luvun Euroopassa? Mikä on Naton rooli nyt ja tulevaisuudessa? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan keskustelussa....

Avaruusbisnes ja kaupallisten satelliittien määrä kasvaa huimaa vauhtia. Yritykset – ja yksittäiset miljardöörit – ovat yhä suuremmassa roolissa avaruuden valloittamisessa. Millaisia mahdollisuuksia avaruus avaa ja miten sitä voidaan hyödyntää kestävästi? Vai toistaako ihmiskunta vanhat virheensä avaruudessa? Millaiset globaalit pelisäännöt tarvitsemme avaruuden käytölle? Uuden avaruusajan mahdoll...

Antibiootit ovat ihmelääke, joka mullisti ihmisten elämän vain yksi sukupolvi sitten. Nyt ne uhkaavat lakata toimimasta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta kertoo artikkelissaan antibioottiresistenssin syistä ja ratkaisuista. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Marko Virran teksti...

Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdol...

Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen jälkeen lukioita laitetaan perinteisesti mediassa paremmuusjärjestykseen ja tuoreiden ylioppilaiden huippusuoritukset nostetaan esille. Tänä vuonna tulokset lähetettiin lukioille 17.5. Samana päivänä Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa tarkasteltiin, miltä suomalainen koulutus näyttää tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Milla...