Tiedekulma podcast

Suomen luonnossa näkyy jo ilmaston lämpenemisen merkkejä: esimerkiksi lintujen pesintä on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut. Vaikutukset ovat suuria varsinkin arktisella alueella, jossa lämpötila kohoaa muuta maapalloa nopeammin. Mitä tutkimus kertoo pohjoisen luonnon muutoksista? Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? Jari Hanskan kan...

Kun Moskova halusi viedä jätteitään yli tuhannen kilometrin päähän Arkangeliin, paikalliset nousivat vastustamaan hanketta. Venäjällä on nähty laajojen ympäristöprotestien lisäksi kansalaisten liikehdintää myös muiden vahvasti ihmisten arkielämää koskettavien paikallisten asioiden, esimerkiksi rakentamisen ja päivähoidon ympärillä. Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäj...

As the importance of Africa grows, global interest in the continent is also steadily increasing. The European Union outlined the basis for a new strategy with Africa in the spring, while Finland is currently putting the finishing touches on a related strategic plan of its own. Why is Africa such a hot topic right now? What are the key developments when a continent and its countries are seeking wel...

Digitalisaatio kiihtyy, epävarmuus lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus katoaa. Esimerkiksi näin työelämän tulevaisuutta ennustettiin ennen koronapandemiaa ja nyt nuo kehityskulut ovat saaneet viruksesta yllättävän vauhdittajan. Korona myös jakoi työväestön kolmeen kastiin: koteihinsa sulkeutuneet tietotyöläiset, terveytensä mahdollisesti vaarantavat lähityöläiset ja toisaalta työnsä koko...

Kansalaisia osallistetaan erilaisiin päätöksiin enemmän kuin koskaan ja osallistamispuhe on kaikkien huulilla. Samalla esimerkiksi poliittinen osallistuminen on jäänyt yhä enemmän hyvin pärjäävien käsiin, kun koulutetut, hyvätuloiset ja terveet osallistuvat aktiivisesti itselleen tärkeisiin keskusteluihin. Kaventuuko demokratia, kun kaikkien ääni ei kuulu päätöksenteossa? Millaisia ratkaisuja osal...

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston ha...

Yhteiskunta näyttää monesta näkökulmasta jakautuneen voittajiin ja häviäjiin. Onko suomalaisilla sama suunta, jossa rakennetaan yhteistä hyvää? Vai onko eliitti kasvanut globalisaation myötä erilleen ja köyhät joutuneet sivuun muusta yhteiskunnasta? Vahvistaako koronakriisi jakoa vai saako se ihmiset näkemään hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen? Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiak...

Koronakriisin myötä kulutus on notkahtanut maailmanlaajuisesti. Pandemia on nostanut päivänvaloon tutun ristiriidan: jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset normaalisti, tarvitsisimme neljä maapalloa – ja jos emme kuluta, Suomen talouskasvu hiipuu. Kuinka pysyvästi korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja voiko kriisi toimia sysäyksenä kestävämpään tulevaisuuteen? Miksi kuluttamin...

Koronapandemia on laittanut maailmankirjat sekaisin ja pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen esimerkiksi globaalia yhteistyötä, taloutta ja ympäristöä. Onko tämä kriisi erilainen kuin aiemmat ja opimmeko siitä jotain? Millaisessa maailmassa elämme, kun pandemia on ohi? Ensimmäisessä Tiedekulma Live -keskustelussa maailman tilaa kriisien keskellä ovat analysoimassa kansainvälisen oikeuden professo...

Millaisia ovat siirtolaisuuden ja harmaan talouden yhteydet sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset muutokset Venäjällä? Yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista puhui aiheesta vuoden 2019 Crazy World -ohjelmasarjassa. Puheenvuoro on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.9.2019. Voit katsoa esityksen myös videona YouTubessa: https://youtu.be/VUqAAKDFFys

Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla. Koronakriisin myötä maan talouskehitys on ajautunut syöksykierteeseen ja työttömyysaste on lähellä 1930-luvun laman tasoa. Yhdysvaltojen politiikkaa on kuitenkin mahdotonta ymmärtää ottamatta huomioon talouden rinnalla vaikuttavia kulttuurisia kamppailuita. M...

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulai...

Päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian profess...

Koronakriisin puhjettua presidentti Niinistö totesi, että talous on vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Kriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida. Voiko koronakr...

Tuleeko koronasta avainkokemus? Onko meille syntymässä oma koronasukupolvi? Sen tulevaisuus näyttää usvaiselta etenkin koulutuksen osalta, kun osa joutuu päättämään peruskoulun etäopiskelijoina ja toisia taas painaa epätietoisuus korkeakoulujen pääsykokeiden suhteen. Suomi paistattelee mielellään koulutuksen mallimaana, mutta riittävätkö meillä rahkeet taata aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet s...

Koronakriisi on haastanut ja pakottanut monet meistä oppimaan todella nopeasti uusia taitoja ja sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen. Omasta jaksamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa? Mikä meitä tukee nopeassa muutoksessa? Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista keskuste...

Koronakriisin seuraukset maailmantaloudelle ovat valtavat: globaalit tuotantoketjut katkeavat, palvelualat kärsivät, työttömyys kasvaa ja pörssit romahtelevat. Valtiot ja keskuspankit ovat vastanneet ennennäkemättömillä elvytyspaketeilla. Vaikka talouden äkkipysähdys on äärimmäinen, onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin? Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisi...

Pyyhkiikö valmiuslaki perusoikeudet? Onko poikkeustilassa tilaa kansalaistottelemattomuudelle? Miten eriarvoisuus nousee esille koronakriisin aikana? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin...

Pekka Sauri palaa poikkeuksellisena aikana linjoille. Osallistavaa puhetta, monipuolisia näkökulmia ja vaikeiden kysymysten asiantuntijoita Helsingin yliopistosta. Pyrkimys saada koronavirus ja sen seuraukset hallintaan muuttaa koko maailmaa. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan entiseen, eteen avautuu mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan koko kyl...

Miten tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia ovat tekoälyyn ja lääketieteeseen liittyvät eettiset kysymykset? Aiheesta keskustelemassa professori Sampsa Hautaniemi, lääkäri ja kokeellisen neurologian dosentti Hanna Renvall sekä lääkäri ja molekyylilääketieteen dosentti Nina Linder. Tilaisuuden juontaa Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu 30.1.2020 Tiedekulm...

Tiedekulmassa Yhdysvaltain vaaleista, politiikan taustoista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista ovat keskustelemassa professori Mikko Saikku ja yliopistonlehtori Ari Helo. Keskustelua vetää Anu Partanen. Löytyykö demokraateilta vahva vastaehdokas Trumpille? Kuinka Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut? Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 18.2.2020.

Miksi koulujen joulujuhlaa ei saa juhlia kirkossa, vai saako? Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua. Onko joulujuhlan viettäminen kirkossa automaattisesti tunnustuksellista vai osa su...

Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century. With interviews gathered from a longitudinal study with former East German activists, from a new Finnish non-fiction book on everyday life in East Germ...

Tahmaavatko aivosi? Karkaako käsi älypuhelimelle, kun pitäisi lukea kirjaa? Keskittymiskyvyn heikkeneminen ja aivojen ylikuormittuminen ovat nykyajan vitsauksia, mutta tilanne ei ole peruuttamaton. Tapahtumassa Helsingin yliopiston aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala sekä Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski kertovat, miten aivomme selviävät älylaitteiden, avotoimistojen...

Koulussa luodaan tulevaisuuden Suomea – ja siitä tulevaisuudesta on monta eri näkemystä. Millainen maailmankuva koulun ja opetussuunnitelman taustalla on nyt ja miten se eroaa aiemmista? Onko koulun tehtävä heijastella valtavirran arvoja vai seistä etujoukoissa muuttamassa yhteiskuntaa? Pitäisikö esimerkiksi ennustettuun ekokriisiin varautua kouluissa nykyistä radikaalimmin? Tämän päivän koulusta...