Tiedekulma podcast

Koronapandemia on laittanut maailmankirjat sekaisin ja pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen esimerkiksi globaalia yhteistyötä, taloutta ja ympäristöä. Onko tämä kriisi erilainen kuin aiemmat ja opimmeko siitä jotain? Millaisessa maailmassa elämme, kun pandemia on ohi? Ensimmäisessä Tiedekulma Live -keskustelussa maailman tilaa kriisien keskellä ovat analysoimassa kansainvälisen oikeuden professo...

Millaisia ovat siirtolaisuuden ja harmaan talouden yhteydet sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset muutokset Venäjällä? Yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista puhui aiheesta vuoden 2019 Crazy World -ohjelmasarjassa. Puheenvuoro on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.9.2019. Voit katsoa esityksen myös videona YouTubessa: https://youtu.be/VUqAAKDFFys

Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla. Koronakriisin myötä maan talouskehitys on ajautunut syöksykierteeseen ja työttömyysaste on lähellä 1930-luvun laman tasoa. Yhdysvaltojen politiikkaa on kuitenkin mahdotonta ymmärtää ottamatta huomioon talouden rinnalla vaikuttavia kulttuurisia kamppailuita. M...

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulai...

Päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian profess...

Koronakriisin puhjettua presidentti Niinistö totesi, että talous on vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Kriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida. Voiko koronakr...

Tuleeko koronasta avainkokemus? Onko meille syntymässä oma koronasukupolvi? Sen tulevaisuus näyttää usvaiselta etenkin koulutuksen osalta, kun osa joutuu päättämään peruskoulun etäopiskelijoina ja toisia taas painaa epätietoisuus korkeakoulujen pääsykokeiden suhteen. Suomi paistattelee mielellään koulutuksen mallimaana, mutta riittävätkö meillä rahkeet taata aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet s...

Koronakriisi on haastanut ja pakottanut monet meistä oppimaan todella nopeasti uusia taitoja ja sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen. Omasta jaksamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa? Mikä meitä tukee nopeassa muutoksessa? Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista keskuste...

Koronakriisin seuraukset maailmantaloudelle ovat valtavat: globaalit tuotantoketjut katkeavat, palvelualat kärsivät, työttömyys kasvaa ja pörssit romahtelevat. Valtiot ja keskuspankit ovat vastanneet ennennäkemättömillä elvytyspaketeilla. Vaikka talouden äkkipysähdys on äärimmäinen, onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin? Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisi...

Pyyhkiikö valmiuslaki perusoikeudet? Onko poikkeustilassa tilaa kansalaistottelemattomuudelle? Miten eriarvoisuus nousee esille koronakriisin aikana? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin...

Pekka Sauri palaa poikkeuksellisena aikana linjoille. Osallistavaa puhetta, monipuolisia näkökulmia ja vaikeiden kysymysten asiantuntijoita Helsingin yliopistosta. Pyrkimys saada koronavirus ja sen seuraukset hallintaan muuttaa koko maailmaa. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan entiseen, eteen avautuu mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan koko kyl...

Miten tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia ovat tekoälyyn ja lääketieteeseen liittyvät eettiset kysymykset? Aiheesta keskustelemassa professori Sampsa Hautaniemi, lääkäri ja kokeellisen neurologian dosentti Hanna Renvall sekä lääkäri ja molekyylilääketieteen dosentti Nina Linder. Tilaisuuden juontaa Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu 30.1.2020 Tiedekulm...

Tiedekulmassa Yhdysvaltain vaaleista, politiikan taustoista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista ovat keskustelemassa professori Mikko Saikku ja yliopistonlehtori Ari Helo. Keskustelua vetää Anu Partanen. Löytyykö demokraateilta vahva vastaehdokas Trumpille? Kuinka Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut? Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 18.2.2020.

Miksi koulujen joulujuhlaa ei saa juhlia kirkossa, vai saako? Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua. Onko joulujuhlan viettäminen kirkossa automaattisesti tunnustuksellista vai osa su...

Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century. With interviews gathered from a longitudinal study with former East German activists, from a new Finnish non-fiction book on everyday life in East Germ...

Tahmaavatko aivosi? Karkaako käsi älypuhelimelle, kun pitäisi lukea kirjaa? Keskittymiskyvyn heikkeneminen ja aivojen ylikuormittuminen ovat nykyajan vitsauksia, mutta tilanne ei ole peruuttamaton. Tapahtumassa Helsingin yliopiston aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala sekä Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski kertovat, miten aivomme selviävät älylaitteiden, avotoimistojen...

Koulussa luodaan tulevaisuuden Suomea – ja siitä tulevaisuudesta on monta eri näkemystä. Millainen maailmankuva koulun ja opetussuunnitelman taustalla on nyt ja miten se eroaa aiemmista? Onko koulun tehtävä heijastella valtavirran arvoja vai seistä etujoukoissa muuttamassa yhteiskuntaa? Pitäisikö esimerkiksi ennustettuun ekokriisiin varautua kouluissa nykyistä radikaalimmin? Tämän päivän koulusta...

Algoritmeja käytetään EU:ssa jo monin tavoin päätöksenteon apuna. Suomessa tekoäly on laitettu muun muassa ennustamaan, onko nuori syrjäytymisvaarassa. Mitä haasteita tulee vastaan, kun koneelle annetaan valta pisteyttää ihmisiä ja päättää esimerkiksi vakuutuksista ja Kela-korvauksista? Miten saadaan algoritmien pohjalla olevasta datasta reilua ja oikeudenmukaista ja päätösten perusteista läpinäky...

Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Medioiden mainostamisen vastuullisuudesta ja journalismista keskustelevat viestinnän professori Esa Väliverronen ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson. Keskustelua vetää toimittaja Linda Pelkonen. Podc...

Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen valottaa esityksessään uusoikeiston ja oikeistopopulismin eurooppalaisia ja aatteellisia juuria. Saarinen johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä Järki ja uskonnollinen hyväksyminen. Podcast on nauhoitettu 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa, joka osa Crazy World -sarjaa.

Talouden, työllisyyden ja väestörakenteen ennusteet ja mittarit hallitsevat suomalaista talouskeskustelua. Samalla ilmastonmuutos ja digitalisaatio ravistelevat työn, yritystoiminnan ja kaupankäynnin rakenteita perusteellisesti. Miten työn yhteiskunnallinen rooli, toimeentulon tavat ja kulutus muuttuvat? Kuka voittaa, kuka häviää? Talouden uudesta jaosta ovat puhumassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka...

Brexitin kaltaiset kehityskulut kuuluttavat valtioiden ja ihmisten oman määräysvallan kaipuuta. Onko valta vielä valtiolla, ja määritteleekö se oman suuntansa? Vieläkö maailmassa pelataan yhteisten pelisääntöjen mukaan? Voiko demokratia toteutua kansainvälisessä yhteistyössä? Valtioiden itsemääräämisoikeutta globaalissa maailmassa ruotivat Timo Miettinen, Jaakko Husa, Heikki Patomäki ja Johanna Ra...

Suomen Akatemian tutkijatohtori Julian Honkasalo puhui esityksessään transihmisten kokemasta rakenteellisesta väkivallasta ja yhteisöllisyyden merkityksestä tämän rakenteellisen väkivallan vastarinnassa. Podcast on nauhoitettu 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa, joka osa Crazy World -sarjaa. Katso koko ohjelma: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world

The urban inequality of large cities and the accumulation of disadvantage present a problem all across the globe. People from similar backgrounds occupy the same areas, resulting in the division of urban space and city districts, among other factors, by ethnicity, income level, religion and language. Why is this and how can this trend be influenced? Florencia Quesada Avendaño, Filip de Boeck and A...

Suurten kaupunkien urbaani eriarvoisuus ja huono-osaisuuden kasaantuminen ovat ongelma kaikkialla maailmassa. Ihmiset samanlaisista taustoista elävät samoilla alueilla, kaupunkitilat jakautuvat ja asuinalueet eriytyvät muun muassa etnisyyden, tulojen, uskonnon ja kielen mukaan. Mistä tämä johtuu ja miten kehityskulkuun voidaan vaikuttaa? Keskustelussa apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yl...