Mieletöntä Elämää

Miksi kannamme miellyttäjän roolia? Pureudumme siihen mistä miellyttämisen tarve kumpuaa ja miten voimme olla sokeita sille. Tekeekö miellyttäminen lopulta hyvää itselle tai muille? Miten voimme luopua roolista ja alkaa rohkeasti puhumaan enemmän omaa totuuttamme?

Miten viha ilmenee meissä? Viha on tunne, jota ei haluta kohdata ja hyvin usein se painetaan alas tai väistellään sitä. Miten omaan vihaan pääsee käsiksi ja miten vihan tunnetta voi purkaa tai mitä sille voi ylipäätään tehdä? Mitä ovat vihan viestit ja miten ne näyttäytyvät? Olemmeko valmiita kohtaamaan vihan tunnetta ja annammeko itsellemme siihen luvan?

Henkisyyden piireissä usein toistuu “minä olen”- käsite. Mitä se tarkoittaa? Millaisia kokemuksia olemme saaneet sen äärellä?

Onko henkisyys vakavaa? Harjoittaminen voi mennä vakavaksi, jos siihen liittyy suorittaminen, ponnistelu tai pakottaminen. Ehkä en ole uskottava jos nauran liikaa? Meille henkisyys on elämäniloa. Kyse on omista kriteeristöistä ja säännöistä. Nauru vapauttaa ja keventää. Ilo on valtava voima, joka luo kepeyttä.

Luommeko itse itsellemme puutetta? Miten voimme luoda elämää jossa voimme hyvin? Kyse on puutteen suhteesta mihin. Puute takerruttaa ja usein siitä puuttuu virtaavuus sekä vastavuoroisuus. Puutteesta irrottautuminen tapahtuu läsnäolon tilassa. Puute luo paljon kasvun mahdollisuuksia. Puute on hieno ovenaukaisija uskomusmaailmaan, tunteisiin ja mielen rakenteisiin, josta luomme todellisuutemme.

Kokemuksia miltä työttömyys tuntuu ja miten se on avannut uusia tärkeitä täyttymyksen mahdollisuuksia elämässä. Olemme huomanneet, että se mitä ajattelemme, voi toteutua. Mitä tapahtuu, jos avautuu omalle johdatukselle ja mihin se johtaa? Kokemuksia miten voimakas elämän tuska muuttui vahvaan läsnäolon hetkeen ja itsensä rakastamiseen, joka muutti elämää.

Me kaikki koemme henkisiä kasvukipuja, mutta usein ne yllättävät meidät. Tuntuu, että törmäämme kerta toisensa jälkeen samankaltaisiin haasteisiin. Vaikka ne ovat tuskallisia, niin olemme huomanneet miten tärkeitä ja tarkoituksenmukaisia kivut ovat olleet. Kehomme on viisas kumppani, joka usein aistii kasvukivut ennen mieltämme. 

Elämme monenlaisten sisäisten ja ulkoisten rajojen rajoittamina. Mitä nämä omat rajat todella tarkoittavat ja miten ne muuttuvat, kun tietoisuutemme laajenee? Kun astumme hetkeksi rajojemme ulkopuolelle, elämä ja oma itsemme voivat näyttää täysin erilaisilta.  Entä mitä tapahtuu, jos olemme sydämen alueella?

Asiat virtaa ja rullaa toisinaan vaikkei itse tekisi asioiden eteen paljonkaan. Oikea-aikaisesti tapahtuvat asiat loksahtelee paikoilleen kuin itsestään eikä siihen liity voimakasta vastustusta. Kun virtaus on voimakasta, elää vahvemmin sielutietoisesti ja tapahtuu oikeita asioita oikeaan aikaan. Toisaalta onko edes asioita jotka tapahtuvat väärä-aikaisesti? Mitä jos voisi kokea että elämä kulkee...

Rohkeus voi olla sitä, että mahdollisuus kokea jotain uutta ylittää pelon. Kun on vahva intentio, pelolle ei ole tilaa. Välillä elämä laittaa selkä seinää vasten, jolloin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin astua rohkeasti uuteen. Tarvitsemme toisia ihmisiä ympärillemme rohkaisemaan. On paljon eri rohkeuden tasoja, isoissa ja pienemmissä asioissa miten rohkeus tulee arjessa näkyväksi. Kuinka rohk...

Usein seksuaalisuuteen liittyy häpeää ja uhkaa. Mitä on ystävyys oman seksuaalisuutensa kanssa? Seksuaalisuus on mahdollistaja, joka tarjoaa loputtoman määrän kokemuksellisuutta kun sitä lähtee rohkeasti kohtaamaan. Tietoisuuden myötä olemme avautuneet seksuaalisuudelle uudella tavalla.

Yksi pakokeinoistamme on hakeutua mediaan tai someen ihmettelemään muiden ongelmia, jolloin ei tarvitse kohdata omiaan. Keskittymistä tarvitaan siihen että voi olla läsnä, jolloin on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja ja sen myötä elää omanlaista elämää. Miten ja miksi keskeytämme itse itsemme? Onko mahdollista rajata keskeytyksiä? Reaktiivisuus on lisääntynyt. Tempo on kova, pitääkö siinä pys...

Onko meillä rakkautta itseämme kohtaan? Miten se ilmenee? Janoamme rakkautta itsemme ulkopuolelta ja olemme neroja keksimään erilaisia keinoja millä täyttäisimme sisäisen tyhjän tilan. Rakastakaa mut ehjäksi! Rakkaus kumpuaa kuitenkin itsemme sisältä. Se on sisäinen tieto, jonka myötä voi esimerkiksi valita arjen tilanteissa itsensä ensin. Se on taito, joka meidän on täytynyt opetella tietoisesti,...

Omaan elämäntilanteeseen, tunteisiin, taakkoihin tai vaikka jumeihin helposti tottuu. Usein eron huomaa vasta kun tavalla tai toisella tapahtuu vapautumista. Jokin lähtee pois, muovautuu, muuttuu tai siirtyy kauemmaksi. Se voi tuoda ilmaa, tilaa, kepeyttä ja vapautta. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Kun ottaa vastuun valinnoistaan kukaan ei voi viedä vapautta.

Turvattomuus voi synnyttää tilanteita joissa on vaikea olla oma itsensä ja silloin turvaudumme mm. rooleihin. Hermosto ylivirittyy ja arvioi miten pystyy rentoutumaan ja rauhoittumaan tähän tilanteeseen. Turva syntyy luottamuksesta. Psykologinen turvallisuus voidaan rikkoa pienillä tekijöillä. Kun turva viedään pois, ihmiset lähtevät usein toimimaan pelosta.

Vuosia olemme kaivelleet, löytäneet, viilanneet, vapauttaneet, muokanneet. Syvälle juurtuneista uskomuksista on haastavaa päästää irti, vaikka tietää etteivät ne palvele enää. Ne tuottavat ärsytystä, pettymystä, kärsimystä. On tukossa ja lukossa. Uskomukset ovat sisäistä puhetta, joka tulee käytännön elämässä näkyväksi.

Toimimme joka päivä omasta uskomusmaailmastamme käsin. Ne ohjaavat meidän elämää. Uskomuksia voi rikkoa, ne muuttuvat ja uusia tulee lisää. Estävät uskomukset rajoittavat meitä. Ne ovat energiasyöppöjä kehossamme. Olemme usein sokeita uskomuksillemme, jotka ovat täysin tiedostamattomia. Ne ovat kuin itseään toteuttavia ennustuksia. Mikä ylipäätään on totta?

Mikä ennustuksissa, kanavoinneissa ja tulkinnoissa kiinnostaa? Joskus tulkinnat voivat toimia meille peileinä ja alamme ymmärtää itseämme paremmin. Olemme itse vastuussa omasta elämästämme ja voimme itse tehdä valinnan, onko tulkinta minulle totta. Meillä kaikilla on kanavoinnin lahja. Se vaatii tietoisen läsnäolon ja sydän auki olemisen tilan ja sitä pitää harjoittaa.

Luomme itse odotuksia ja sen myötä pettymyksiä. Myös menneisyyden kokemukset luovat tulevaisuuden odotuksia, se on kuin ohjelmointi. Pettymyksiä myös syntyy kun eri ihmisten odotukset menevät ristiin. Odotusten voima vaikuttaa paljon siihen kuinka hyvin pystymme olemaan läsnä juuri tässä hetkessä. Osaamme luoda myös negatiivisia odotuksia, silloin usein saa mitä tilaa.

Kuormittuminen voi olla suostumista itsen ulkopuolelta tuleville asioille, jolloin katoaa hallinnan tunne. Mieli haluaa pitää kiinni, jolloin aiheutamme kärsimystä itse itsellemme. Keho ja mieli kuormittuu. Kuormittuneena toivoo että asiat olisivat toisin. On vaikea löytää tyytyväisyyttä, hyväksyntää ja tasapainoa. Oma todellinen itse voi kuitenkin aina hyvin.

Mikä on totuudellista kun olemme niin omien tarinoiden peitossa? Kerromme asioita valikoidusti ja kuorrutetusti. Paljastumisen pelko herää usein siitä, että todellinen itse tulee näkyväksi ja sen vuoksi tulemme hylätyksi. Kokemuksia aidoista kohtaamisista, jossa on antanut itselleen täyden sallimisen tilan kokea juuri sitä, mitä on, ja jossa toisella on aito lupa kysyä, haastaa ja kyseenalaistaa.

Mistä tunnistaa välttelyn? Mikä on sen kaava? Voimme vältellä hankaluuksia, totuuden katsomista silmiin, ihmisiä, tunteita, muutosta, mutta myös hyvän vastaanottamista. Mikä saa meidät toimimaan niin?

Tuttu ja turvallinen luo turvaa ja silti haluamme muutosta. Siihen voi liittyä vastarinta ja usein vastustamme loppujen lopuksi itse itseämme. Muutos on myös mahdollisuus. Voimme vältellä tai hakeutua muutosten äärelle. Tarvitsemme molempia, joka luo tasapainon. Kun jokin muuttuu, mitä se tuo meissä esiin?

Itsensä hyväksyminen on oman keskeneräisyyden sietämistä. Sen hyväksymistä että olemme vajaita ja epätäydellisiä. Rosoisuus ja epäonnistuminen tekee ihmisistä ja myös kohtaamisista mielenkiintoisia. Ne ovat rehellisiä kohtaamisia. Mikä osa itsessä on se, joka ei hyväksy? Miten paljon itsensä hyväksymiseen on ympäristöllä vaikutusta? Mikä auttaa pääsemään hyväksymisen tilaan?

Mielen maailma on epävakaata ja harvoin onnistuu tuomaan pitkäaikaisen tyytyväisyyden. Mieleen hurahtaa helposti. Se ruokkii itse itseään kun ei ole tahdonvoimaa. Tietoisuutta on huomio, että tälle pitää tehdä jotain, halu muutokseen. Mitä eri keinoja olemme löytäneet takaisin itseen?