Jukka Kokkonen

Kelirikon vuoksi et päässyt kouluun jäit kotiisi panttivangiksi tilanne voisi jatkua vaikka jouluun se ei niin yhtään haittaisi Etpä tainnut olla pahoillasi etpä tainnut surkutella paljonkaan aivan sama sinun puolestasi se ei liikuta ollenkaan Yön kirkkauteen kietoutuneena ympärillään kehrääjälinnut hän menee omiensa luo käytössään pyhät tekniikat ja toisen taajuuden loitsut hän menee omiensa luo...

Tarpeekseni sain viimeinkin juustokuvun riisuin päältäni töpselin seinästä riuhtaisin talutushihnan katkaisin otin luvun, koukun leukaani heräsin, utu hälveni ja äkkiä aloin nähdä paremmin Elämä pelkkää kiirettä, sisältöä vailla tyhjänpäiväisiä rutiineja hyödyttömiä liikkeitä luonnottomissa asennoissa jokainen päivä sinnittelyä ja selviytymistä ainoastaan velvollisuuksia ja vastuuta, painostavaa j...

Suunnattoman taivaan alla näyttää käsittämättömältä äärettömyys huimaa, pyörälle saa pienen ihmislapsen pään yhdessä me tuijotamme tähtiin yhdessä meidän katoavan nähtiin Mittasuhteet mielettömät näiden kahden pisteen välillä läheisyys on yhtä aikaa ihaninta ja järkyttävintä yhdessä me tuijotamme tähtiin yhdessä meidän haihtuvan nähtiin Yritys kuvailla jotain, mitä ei voi oikein ymmärtää yritys ku...

Valtavat vellovat vesimassat vyöryvät päälleni ja sisään syvään rauhaan peittävät olennot ihmeelliset minut ympäröivät pimeässä en ole yksin enää ikinä ja kuoro aloittelee laulua, ikivanhaa ylistyslaulua Kuljen pää pystyssä, aukaisen tien paljon on tutkittavaa koko kaikkeus ja olevainen yhä arvoitus on emme tiedä vielä puoliakaan Vähemmän on asioille enää nimiä vähemmän oikeita tai vääriä väittämi...

Täällä on aina talvi keväästä ei tietoakaan ja aika on käymässä vähiin Kuolin viinaan vuosi sitten ja nyt loppukin vastarinta nujerretaan aika on käymässä vähiin se käy vääjäämättä vähiin

Arvoituksellinen ja selittämätön ääni sisuksissa metsän pyhätön salaperäinen olento oksalla istuu suustaan salaista kieltä lurittelee Satakieli ja yö Sekavuuteen muodon hahmotat toiveikkuuteen ja iloon johdatat kirskut kaikki yöt ja päivät poksahtelet laulat asioita, joista puhua ei voi Satakieli ja yö ymmärryksen taikayö säveliä soliseva yö Olen hukannut ajan sinä annat minulle uuden nimen Sataki...

Kohta taas saa homoja vainota alistaa nyt ainakin, jos ei ampua vammaisia on myös syytä pilkata heikompia halveksia ja haukkua ja pitkästä aikaa voi vapautuneesti mustia nimitellä neekereiksi Kohta taas saa panetella jokaista hiemankin toisenlaista olla kateellinen kaikesta mahdollisesta tehdä puhtaasta pahuudesta iljettävä hyve sillä empatia on heikkoutta eikä sääli auta tai pelasta Kaikki sopeut...

Soivat taas punatulkkujen huilut vielä aamupakkanen aivastuttaa valo tekee maisemaan syvän loven valo haavoittaa Horroksessa yhä edelleen jokin mekanismi on kai mennyt rikki Koko maailma tuntuu ahdistavalta ja masentavalta täytyisi löytää taas jokin syy nousta sängystä aamulla Muista, että vääryys aina korjataan Auon päätäni, vastustan ja uhmaan viimeiseen saakka hangoittelen vastaan ei aikomustak...

Kallossani on kokoelma arpia näyttely kolhuista ja lommoista retrospektiivinen ja impulsiivinen vauhkoontunut villi hevonen Valtava oli halu olla kalteva tai edes sillä pinnalla tutkia perin juurin anomalia ruopata pohjamutia Vuosien varrella on sattunut tehnyt kipeää, särkenyt ja jomottanut on sattunut, lienenkö oppinut muistoni ovat konservoidut Valtava oli tarve olla kalteva tai sen pinnan alap...

Itku alkoi torstaina eikä ole lakannut sen koommin meiltä riistettiin kaikkein kallisarvoisin kuljemme kuin haamut kaikki tuntuu kovin merkityksettömältä yhdessä me nousemme noille kukkuloille Eläkeläispoliisi nuhjuinen on ratkaiseva rikoksen ja saamme lopultakin vastauksen ja kaikki, mikä on vaikeaa ymmärtää, saati pystyä hyväksymään jollain tapaa selviää Joku hajotti avaruuden yön sisällä on toi...

Metsässä pihlajan oksat viistävät maata marjoista raskaina siellä keskuudestamme jo poistuneet läheiset laulavat kaskaina kuumuutta hohkaa syyskesän syli jalkansa levittäen viekoitellen kutsuu minuakin, mutta vielä periksi anna en Syvissä mietteissä saloilla samoilen päämäärättä päässäni maalailen pitkiä kaaria alinomaa ja lepäämättä sukellan järviin happamimpiin, ihminen on ne tärvellyt ehkä jätä...

Kohenee vastapuikeinen kaksihalkoinen ja -kotinen valkonukkainen ja hammaslaitainen pitkäruotinen ja kolmisorminen Maanmyötäisesti juurehtii ja siirottaa verhiönsä hedelmistössä pitkät pähkylät Kosteissa lehdoissa valoisissa viljavissa metsissä pilkkopimeillä pelloilla ulkohelpeen vihne tuuleen kurkottaa Hyvä jos jokin pysyy muuttumatta tässä alati jatkuvassa liikkeessä tässä sekasorrossa ja kaaok...

Luulin jo onnistuneeni toteuttamaan suurimmat haaveeni luulin jo saaneeni kakusta oman viipaleeni Vedän yön ranteen auki vereni muovi meren maahan muodostaa Luulin jo kaikkein uskomattomimmat käänteet nähneeni luulin jo kylliksi jaksaneeni oman osuuteni maksaneeni Lämmin tuuli hallan tuo vain muistoihin voi palata Nostan rennosti käteeni murha-aseeni kärsimään joutuvat läheiseni, perheeni huoletto...

Soudan mustaan virtaan, luen tuulta ja aaltoja mutta virtaus on minulle liian vahva Näissä vesissä uivat suuret saalistajat valtavat pedot veitsenterävine hampaineen minäkin olen niille pelkkä suupala jos joudun veden varaan Aurinko paahtaa ja porottaa täydeltä taivaalta olen uuvuksissa ja vesi alkaa loppua olen hiljalleen ajautunut reitiltäni pois olen vaarassa joutua avomerelle sieltä ei ole enä...

Mitä me tehtiin hetki sitten? Mitä ihmettä juuri äsken tapahtui? Me tehtiin historiaa, me tehtiin taikoja niitä me tehtiin hetki sitten Raukeina kaadutaan pehmeään laiskanlinnaan vaivihkaa kiitollisina toisistamme sitten päiväuntenmaat viekoitellen kutsuvat päin naamaa vielä moiskaistaan märkä suudelma Mitä me tehtiin hetki sitten? Mitä ihmettä juuri äsken tapahtui? Me tehtiin mahdottomuus jotain...

Avokätinen tyttö kulkee läpi kaupungin taivaansini ja ilmiliekit silmissään seuraan haltioissani, lumoutuneena saappaat täynnä uimarannan hiekkaa Hän on varsin vaikuttava ilmestys näyttävä nainen, häikäisevä kaunotar teemme kolttosia hämärtyvässä illassa ostan hänelle kukkia jokaisesta kioskista Viittomakielellä kertoo hän sadun kun autoja väistellen ylitämme kadun sitten oikaisemme poikki rantani...

Aamulla tulivat taivaalliset laivat laskeutuivat kaupunkien toreille ja puistoihin miedosti tuoksui piipputupakka ihmiskunnan kesäaika päättyi He kulkivat ihmisten joukossa loistaen kuin auringot jakoivat auliisti syvää viisauttaan he osoittivat meille tarkoituksemme he olivat ohjaajamme ja opettajamme He valmistelivat meitä suureen muutokseen joka oli ollut jo pitkään suunnitteilla siihen ei meni...

Osaisinpa piirtää sen tähän sen paikan, jossa aina herään Synnintekoja sylityksin taivasalla ratojen varsilla ja laitureilla olet äärimmäinen sähikäinen äärimmäisen kuumana päivänä Päivätajunta meitä suojaava pintakerros Järkevää on opetella yksin olemaan viisautta on valmistautua suremaan

Painan pään kalvon läpi painan puhkaisematta jälkeen jään ei kiire enää koskaan valvon untasi Pimeä tämä hetki on se kirkkain kirkkain pimeä yhdessä yhä syvemmälle uimme kohti aamua

Kesäiltana jurrissa istuin miltei hengetönnä olin eksynyt ja onneton, vaikka en sitä myönnä olit jättänyt minut ja yhtään en voi sinua siitä syyttää alitajuisesti kai tahdoin itseäni nöyryyttää Vääjäämättömästi olimme kulkeneet kohti umpikujaa rakkautemme ränsistyessä The Pogues soi päässäni lujaa en käsittänyt kuinka suunniltaan käytökselläni sinut sainkaan yön voima minussa vallan otti myös kirk...

Pitkin pituuttaan rakkaani makaa nukkuu ikiuntaan suohaudassaan Yksin yöhön jätetty on lapsirukka Näkisin, että sinusta on laskettava veret en laita enää koskaan sinulle housuja jalkaan Yksin yöhön jätetty on kaunehin kukka Rakkauteni lensi romukoppaan olet liian kaunis tähän elämään kohtalollasi heitin noppaa ja sinä satuit häviämään et muka voinut olla vain minun siispä jalkojesi alta maton vedi...

Pikku, pikku kissanpentu imet yhä tuttia piilotan kuvasi aarteeksi pöytälaatikkoon viritän sinut tunnelmassa… …sinä puhut pötyä valheita viheltelet vain hölynpölyä valheita viheltelet vain silkkaa pötyä valheita viheltelet vain… Olet se sama vaikka nimesi on toinen kuollut, kiva tyttö purukumisaappaat jaloissasi minun täytyy kelata sinut armotta yli minun täytyy luopua sinusta …sillä puhut pötyä v...

On aika pukea sinulle se valkea yöpaita se josta pidit kaikista eniten ja peitellä sinut hellästi muistojen puiseen arkkuun ja kantaa ylös ullakolle Sinä olet mennyt johonkin outoon ja ihanaan paikkaan ja minä en voi tulla mukaasi sinä olet mennyt ja minä en tiedä mitään, en tunne mitään tyhjääkin tyhjempi Me olimme niin onnellisia Vai olimmeko vain hetkisen onnekkaita? usko ja toivo elävät yhä ai...

Laitoin herkkusienipaidan päälleni, jotteivät nirhaumat näy - pitää olla siisti ajoin pois parransängen, tarkistin että rannekello käy ja nenäni niistin näytin hyvältä peilissä pian nousin bussiin Työpaikkahaastattelu: huoneessa on outo tunnelma nihkeää, hikoilen seonnut kärpäsraukka kiertää kattolamppua uudelleen ja uudelleen mies minua mittailee katseellaan On pakko saada töitä, jotta voi taas t...

Hetki tullut on jättää taaksensa kaikki aika entinen on syytä unohtaa siihen paluuta ei ole olemassakaan ei enää Hetki tullut on asettaa pelin panos rohkeasti vain yhden kortin varaan on vain heittäydyttävä yhtään epäröimättä mitään pelkäämättä kohti päämääräänsä Uimme onnen ja autuuden saareen yli vuolaana virtaavan joen sieltä löytää voi pään sateenkaaren ja aarteen satumaisen Siellä emme enää k...