Jukka Kokkonen

Linja-autossa meitä kuljetetaan Rämeen reunamilla, uponneena suohon rastaat rallattavat Laukausten vaimetessa ruohikkoinen aukio ja jono ei lopu Kuusta tippuu liituja, pöly kolisee vesi virtaa takaperin, väri on väärinpäin rastaat rallattavat

Tarja kuulemma antaa ihan kaikille sillä on housuissaan märkä pesäke isot pojat näin kertoivat minulle ja me mentiin Dingon jälkeen vielä kuutamouinnille Otit minua kädestä kiinni, vedit mukaasi kiipesimme hyppytorniin, puristit tiukasti tuoksusi huumaa, juovuttaa, on ihmeellinen yö olet kovin levoton tyttö ja kaverisikin myös Tuulakin on hyvä, Tuulakin on syvä Tuulakin tekee sen Tuulakin on hyvä,...

Ionisoituneeseen vetyyn marjanpoimija-alukset häipyvät palaamme Eurooppaan 800 vuotta sitten näen syvänsinisiä unia Kunpa osaisi olla hieman armollisempi nuorelle itselleen, kömpelölle ja eksyneelle sille näsäviisaalle, kaikkitietävälle maailmannavalle tämä täältä kaikella rakkaudella Kunpa osaisi olla armollinen sille, joka oli kovin keskeneräinen selvästi keskeneräisempi kuin tämä joka jälkikäte...

Sängynreunalle höyhenpuvussaan hän nousee istumaan, sukii sulkiaan rinnakkaistodellisuudessa on vain kiireettömiä aamuja Ulkona on kirkasta, pistävän kirkasta hän on onnellinen sisällä, yksin, turvassa rinnakkaistodellisuudessa verhot pysyvät kiinni, eivät aukea Ja minä olen väärässä ajassa väärään hetkeen juuttuneena en millään saa hänestä otetta en pysty kiinni tarttumaan vaatteistaan milloinkaa...

Lentävä lautanen tyhjäkäynnillä öisen ydinvoimalan yllä ottakaa matkaanne/mukaanne, älkää jättäkö tänne minut vain, ei ketään muita Aamuyöstä lämmin taivas laitan rahan mihin laitan en tahdo jakaa tästä mitään kenellekään Painan pääni kylmään tyynyyn pulsarin takaa olento tulee käymään kuka tahansa voi olla seuraava kuka tahansa Aamuyöstä lämmin taivas laitan rahan mihin laitan en tahdo jakaa täst...

Kyllä, kyllä suurimmaksi osaksi puhun omalla äänelläni vaikka järkeni valon sammutin itseni nurkkaan maalasin Tiedossa on upea kesä kuun takapuolessa mittaamattomasti marmelaardia ja tausta-ajatuksia Vuosia sitten perheemme avasi lippaan taikalaatikon täynnä turhaa toivoa Asiaton oleskelu kielletty - ja asiallinenkin! kaikki monimerkityksellisyys hämmentää elämään epätyytyväisyys jää Vuosia sitten...

Hampaani palavat olen täynnä vihaa ja myrkkyä ylpeästi keskinkertainen patoan kaiken sisääni näen jotain, mitä siellä ei ole väri, muoto ja taajuus muuttuvat en tiedä, mitä minulla on mutta tiedän, mistä sitä saa lisää Täällä vainioiden keskellä koirat ja linnut, kaikki väärinpäin naakkaparvi taivaalla ja jokin metsään karannut koe-eläin kolme kuollutta asiaa minun rintani päällä raskaina ratsasta...

Kalevin päässä on kirsikkapuu se suuna päänä höpöttää ja hosuu ja kesäyön sinessä nainen käveli sisälle peiliin Kesän heleys ja yltäkylläisyys ruohonleikkurin kaukainen unettava ääni ja hyönteiset Riisut sateesta märät vaatteesi sängynpäätyyn ja aistit maan säteilyn sanot: "Näillä sukilla on viidentoista vuoden takuu." Aion antaa sinulle vielä mahdollisuuksia

Nämä kesäkuun alun koleat päivät kun on outoa ja jotenkin pahaenteistä jokin viileämpi syy, kylmempi tarkoitus saa meidät kävelemään metsässä kengittä Täällä saattaa vielä olla palasia hänestä ehkä löydämme, jos jaksamme etsiä hän saattaa levätä tuon suppalammen pohjassa ajasta pois irronneena Hän saattaa istua tuon valtavan vaahteran oksalla kuin kapteeni aluksensa kokassa hän saattaa olla oikeas...

Lohduton kesä lopen kyllästynyt olemaan rikki ja sekaisin minulla ei ole koskaan ollut enkä ikinä tule saamaan Tiivistelmä muistoista hajotetussa huoneessa kuoriutunutta ihoa pölyä tarttunut kiinni pintoihin Valmistelen annoksen kuljen aamutakissa yli vallihaudan surullinen kuningas pohjattoman surullinen Bensa-aseman takana toinen kaupunki haalea, naismainen yritän saavuttaa sitä aamulla

Nyt tarvitaan suurempi sydän ja tarvitaan myös suurempi pää nyt tarvitaan enemmän myötätuntoa enemmän pyyteettömyyttä Ja vaikka elämä yrittää katkeroittaa alimmastakin alhosta suunta ylös osoittaa vaikka sivaltava sana mielen pahoittaa tiheimmänkin pimeyden valo lopulta voittaa Älä anna periksi, älä luovuta anna aurinkosi leiskua ja roihuta sinun ja minun on valta, voima, kunniakin koskaan ei anta...

Mummo kiikkutuolissaan punoo juoniaan puhtaimmillakin pulmusilla on jauhot pusseissaan hän tuntee omat taskunsa paremmin kuin kukaan muu hän keittää sulat tinat, juojalla omavastuu poikansa, kakki-Pena, räjähtää Centrumin katolle paskamainen loppu, jopa henkipatolle kiiltonahkakengät kynnettömissä käsissään pelkäämättä yhtään ulostamisen ääntä humalassa, Saatanan kanssa pitävät metakkaa järjestele...

Sukellus syvälle kasvillisuuteen aikojen alkuun, lapsuuden loputtomiin kesiin matkalla pyörteilevässä virrassa humina metsien ikuisissa tammissa Ole hiljaa, älä nosta päätäsi muistojen seasta riittää kun muistan hiustesi värin sinun puheesi kuuluu vieläkin päässäni ota se pois, ole niin kiltti ota se ääni pois Unessa minä tulen sinun viereesi vedän peittoa paremmin ja liu’un takaisin Sukellus syvä...

Oikealla alhaalla on hankalaa mieli tyhjäkäynnillä ei ole ketään, kenelle syöttää vasempaan lapaan ei rantaa päällä maan Kahvissa häivähdys syyllisyyttä tekeydyn itsekseni aamun viiltävässä valossa auringonsäde raollaan olevasta ovesta Oletko menossa vai tulossa? Äkkinäinen pelon tunne joka päivä on joku päivä Taas täällä moniselitteisesti seisoo sateessa surun piinaama elämän perseraiskaama mies...

Vaellamme pölymyrskyyn aurinko katoaa taivaalta ei näe mitään eteen, ei taakse hiekka kaiken peittää, sokaisee Nauru äkkiä kurkkuun kuivuu me menemme ja tiedämme sanot että sinä pärjäät kyllä kokenut ulkoilmaihminen Viime yönä maailmankaikkeus tuli luoksemme ja lopultakin tapasimme avaruusveljemme he toivat viisauden mukanaan uniimme se meille lahjaksi annettiin Uuden ajan kynnyksellä ihmislapset...

Majakka taivaansinessä hiukan harmahtavaa betoniseinä kaikuva kartano minä olen tässä elämäni on avaruuslaiva matkalla sinussa Kuka käski sylkeä peiliä päin? Siellä on vain harmiton kummajainen joka ei kuule, ei kuuntele se, vaikka näkee kaiken, ei puhu pahaa Ulkona ulvoo vettä riutuva makuuasento niin ihanan tiedoton olo Tämäkö suuri kauneus? Silmät kiviä! …ja sateen jälkeen on helppo hengittää T...

Pakkasaamuna taivas näyttää vanhalta kohmeiset kärpäset, kukat jäätyneet paleltuneet, vilustuneet on heinäkuu ja kesä pois kuihtuu tahdon olla näin, tahdon olla vain hyvästelemättä Niin vähän aikaa täällä olemme kunnes poikki tuonelan virran kuljemme ehkä ehdimme tähän maailmaan jättää jälkemme kunnes rakkaimpiemme muistoihin poistumme Soitan rumpuja ilosta ja surusta tuijotan syvän taivaan kohtei...

Puhallat niskaani yöllisiä pakokaasujasi on kuuma hengityksesi kuollutta ihoa vallatuista taloista sängyssä ja sängyn alla Häivähdys unesta, harmain aavistus pois liukenee, katoaa aavistuksen omainen, vaiston sukulainen ennalta yrittää varoittaa Sinä ja minä maailmanloppuna kuin hullu Bob ja vaimonsa Mary sinä ja minä viikonloppuna kun arki on vain kaukainen mysteeri Todellisuus irti leikkautuu ha...

Viekää minut Bemböleen sinne tahdon takaisin kadonneeseen aikaan lapsuuden loputtomiin kesiin Pikkuveli pantiin asialle kun heräsi mielihalu, suorastaan tarve saada isä rahaa antamaan laihasta lompakostaan R-kioskin ikkunaan jäimme lumoutuneina tuijottamaan sarjakuva-albumeja, eritoten Tinttiä kuun kamaralla Viekää minut Bemböleen sinne tahdon takaisin kadonneeseen aikaan lapsuuden loputtomiin kes...

Kadonnut koulutyttö löydetään kankaalta makaa niin levollisena kuin nukkuisi tumman kuusen alla Tänä yönä tässä metsässä tartutan sinuun syöpäni pimeässä hapuilet ja viimein löydät pakokauhuni Pian sen jälkeen kun otin sinut kyytiin meidän rakkautemme varaosiksi myytiin en näe enää sinua valolta Kuunteletko käsieni sadetta? Vielä äsken olit turmeltumaton sinut suostuttelin salavuoteuteen selällesi...

Tuijotetaan aurinkoa rävähtämättömin silmin maailma loppuu tänään tempaudutaan innokkaina yläilmoihin Poikkeava yhteisö, kyläyhdistys Outolaiset kielilläpuhuvat lööperiään pitävät metsän uumenissa salaseurojaan Sokeasti palvotaan mielipuolta hirmuhallitsijaa täydellistä psykopaattia, sadistista neroa

Aurinko aamun avajaa kuin ruosteinen puukko ranteen tänään pääsen telkkariin ja Iltalehden kanteen tungen kuumeeni muovipussiin, pajukko huohottaa huhuja ”Kaikki on ennalta määrättyä”, valistaa vatsastapuhuja Talo ja sen seinässä seisoo lausuttuna UNUNU bussin ikkunasta olen nähnyt sen, lukenut pian saamme toisemme, rakkaani, olemme taas yhdessä liitän meidät ikuisesti silmänräpäyksessä Hengitämme...

Hyönteisiä kihisevillä hillaisilla soilla myrkyllisissä metsissä ja usvaisilla joilla katson mielenmaisemaa rauhaisaa Uloskirjautuneena teidän kuvioistanne kaukana kaikista kasvukeskuksistanne jäähyväiset hälylle Viimeinkin voi levätä tyynenä ja seesteisenä piilossa suojakoloissaan omissa oloissaan Tästedes pysyvästi kuljen ilonauhassa antakaa siis minun häiriintyä rauhassa jäähyväiset yhteiskunna...

Rock on soinut radiossa liian kauan, liian lujaa olet teeskentelijä ja tiedät sen nyt kanava on salattu ikuisesti virheitä, toistuvasti valtavia virheitä kansanennustaja päihtyneenä erinomaisuudestaan juna pysähtyy autiolle asemalle jäät yksin kyydistä Niin monta yötä joina löysää lihaasi nostatit pystyyn itsekehuasi kuunnellessa vain ikävystyy ja vaikka tekemättömiksi saisitkin taiottua kaikki ti...

Öiset kirkonkellot sumutorvi joella ääniä toisista maailmoista joku hengittää keittiössä joku ihmisen kaltainen tuijottaa hämärässä joku ihmisen kaltainen Villiintyneessä puutarhassa talon takana kuolleet kahisevissa pusseissaan minä menen sinne, olen lähellä multaa lähellä pilviä Nihkeä käsi, veltto kättely hymyntynkä kasvoilla kemiallinen prosessi käynnistyy aivojeni alalaatikoissa Villiintynees...