Varapäre

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi siirtyy kodista toiseen, ja kaikki saattaa tuntua kaatuvan siihen. Tämä jakso on Ero nepsyperheessä -sarjan ensimmäinen osa. Vuoroviikkoasuminen voi kuulostaa paperilla tasapuoliselta ratkaisulta, mutta nepsylapselle se on usein paljon enemmän kuin pelkkä vaihto. Se on muutos, epävarmuus ja kuormituspiikki, joka näkyy tunteissa ja käytöksessä – jos...

  Tässä jaksossa puhutaan lapsista, jotka sanovat “ei” melkein kaikkeen – ja tilanteista, joissa jokainen pyyntö voi muuttua taisteluksi. Mistä on kyse, kun lapsi välttelee vaatimuksia viimeiseen asti? Onko kyse uhmakkuudesta – vai jostain muusta? Jaksossa avataan, mitä PDA (Pathological Demand Avoidance) tarkoittaa ja miten se eroaa esimerkiksi uhmakkuushäiriöstä. Puhutaan myös siitä, miltä...

 Tässä jaksossa puhutaan siitä ristiriidasta, jonka moni nepsy-vanhempi tunnistaa: lapsi osaa välillä uskomattoman paljon – ja seuraavassa hetkessä kaikki tuntuu katoavan. Miksi kehitys ei etene tasaisesti? Miksi samat taidot eivät ole käytössä joka tilanteessa? Ja mitä tämä tarkoittaa arjen odotuksille ja kohtaamiselle? Jaksossa avataan, mistä epätasaisessa kehityksessä on kyse ja miten kuor...

Tässä jaksossa puhutaan tilanteesta, jonka moni vanhempi tunnistaa: hetki sitten kaikki oli vielä ihan tavallista – ja yhtäkkiä lapsi huutaa, paiskoo tavaroita tai juoksee pois. Usein näyttää siltä, että kaikki tapahtuu sekunneissa. Todellisuudessa voimakkaat tunnereaktiot harvoin alkavat tyhjästä. Jaksossa avataan affektikäyrää: miten tilanne etenee arjesta voimistumiseen ja joskus kaaokseen asti...

Monelle vanhemmalle yksi kipeimmistä hetkistä on se, kun lapsi sanoo: “Ei mulla oikein oo kavereita.” Yksinäisyys voi näkyä monella tavalla; synttärikutsuja ei tule, välitunnit kuluvat yksin tai lapsi vetäytyy yhä enemmän omaan maailmaansa. Samalla vanhemman sisällä herää usein huoli, suru ja ajatus: olenko tehnyt jotain väärin? Tässä jaksossa puhutaan lapsen yksinäisyyden kokemuksesta, neuro...

Tässä jaksossa Katin vieraana ovat entiset asiakkaat Sari ja Antero, joiden kanssa tehtiin tiivistä työskentelyä noin 1,5 vuoden ajan – säännöllisesti joka toinen viikko. Perheen esikoisella on diagnosoitu ADHD, ja erityisesti teini-iässä mukaan tuli syvää pahoinvointia. Avun saaminen oli vaikeaa, vaikka nuori itsekin “huusi” sen perään. Jaksossa Sari ja Antero muistelevat, miltä avun hakeminen tu...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun pyydät lasta tekemään jotain,  mutta mitään ei tapahdu. Tai tapahtuu, mutta väärään suuntaan. “Voitko laittaa kengät jalkaan?” “Hei, nyt olisi aika tulla syömään.” “Muistitko läksyt?” Lapsi ei reagoi, sanoo “ihan kohta”, suuttuu tai jatkaa tekemistään. Ja vanhemman sisällä nousee turhautuminen: Kuinka monta kertaa pitää sanoa? Puhumme siitä, miksi “...

Sietoikkuna on käsite, josta moni on kuullut, mutta arjen keskellä se voi tuntua kaukaiselta. Mitä se oikeasti tarkoittaa, kun lapsi käy ylikierroksilla tai vetäytyy täysin? Entä mitä silloin tapahtuu vanhemman hermostossa? Tässä jaksossa avataan sietoikkuna käytännön tasolle. Puhutaan siitä, miltä ylivireys ja alivireys voivat näyttää, miten tunnistaa oma ja lapsen vireystila – ja mitä konkreetti...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten lapsen ja nuoren ahdistus ei aina näytä siltä kuin miltä ajattelisimme sen näyttävän. Se ei ole aina itkua tai paniikkia, vaan voi näkyä vatsakipuina, ärtymyksenä, vetäytymisenä, välttelynä tai yllättävänä räjähtävyytenä. Keskustelemme siitä, miltä ahdistus voi arjessa näyttää, mitä se herättää vanhemmassa, ja miten vanhempi voi aidosti helpottaa lapsen oloa il...

Kun lapsen koulupoissaolojen määrä alkaa kasvaa, syntyy monelle vanhemmalle jo tutuksi tullut ahdistava kehä: Wilma-viestejä, huolta, kutsuja palavereihin. Ja tunne siitä, että mitään ei silti oikein tapahdu. Samaan aikaan syyllisyys ja häpeä voivat viedä tilaa siltä, mikä olisi kaikkein tärkeintä: lapsen tilanteen näkyväksi tekemiseltä. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi koulupoi...

Moni vanhempi pohtii jossain vaiheessa, kuinka paljon lapsella pitäisi olla harrastuksia – ja millaisia. Usein nämä ajatukset syntyvät jo ennen lapsen syntymää, omien kokemusten, toiveiden ja mielikuvien pohjalta. Mutta mitä tapahtuu, kun suunnitelmat eivät toteudukaan, eikä lapsi jaksa, halua tai pysty harrastamaan niin kuin oli kuviteltu? Tässä jaksossa puhutaan nepsy-lapsen ja -nuoren harrastuk...

Tässä jaksossa Merja keskustelee nepsy-lasten äidin kanssa vanhemman jaksamisesta arjessa, joka kuormittaa enemmän kuin moni ulkopuolinen ymmärtää. Puhutaan rehellisesti siitä, mikä nepsyperheen arjessa on ollut kaikkein raskainta: jatkuvasta valmiustilasta, huolesta ja siitä tunteesta, että omat voimat ovat usein koetuksella. Jakso ei tarjoa pikaratkaisuja, vaan pysähtyy kokemuksen äärelle. Sen ä...

Moni vanhempi ajattelee täysin oikeutetusti, että lapsen ja perheen tukipalvelujen pitäisi kuulua yhteiskunnan vastuulle. Ja niin niiden pitäisikin. Silti arki näyttää monelle perheelle toisenlaista todellisuutta: pitkiä jonoja, pompottelua ja apua, joka ei tule silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Tässä jaksossa puhutaan rehellisesti turhautumisesta julkisiin palveluihin ja epäreiluuden tuntees...

Joulu mielletään rauhan ja levon ajaksi, mutta monessa nepsy-perheessä todellisuus on ihan toisenlainen. Hälyä, odotuksia, poikkeavia rutiineja ja tunteita, jotka käyvät kierroksilla – eikä lapsen hermosto ota lomaa, vaikka kalenteri niin lupaisi. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi joulu kuormittaa nepsy-lasta (ja vanhempaa) jo etukäteen, miten rutiinien katoaminen ja jatkuva odottaminen vaikutt...

Tässä jaksossa puhutaan hetkestä, jota moni vanhempi pelkää ja häpeää yhtä aikaa: siitä, kun sisarusten riita ei enää ole sanallista ärsyttämistä tai tönimistä, vaan muuttuu oikeaksi tappeluksi. Kun lyödään, purraan, revitään – ja aikuisen keho menee hälytystilaan. Jakso avaa, mistä rajummat yhteenotot yleensä kumpuavat: temperamentista, kuormituksesta, nepsypiirteistä, rooleista, väärinymmärryksi...

Moni vanhempi huomaa yhtäkkiä tekevänsä lapsen puolesta enemmän kuin oli koskaan ajatellut: ennakoi, kantaa, selvittää ja paikkaa tauotta. Hetken se helpottaa, mutta pidemmän päälle se väsyttää vanhemman, ja kaventaa lapsen kokemusta omasta pärjäämisestään. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi vanhemmat alkavat kantaa liikaa: huolesta, ahdistuksesta, omista lapsuuden malleista, neurokirjon tu...

Kun yksittäiset poissaolot muuttuvat arjeksi, vanhempi jää usein tilanteessa aivan yksin. Lapsi väsyy, koulu kipuilee ja kukaan ei tunnu johtavan kokonaisuutta. Tässä jaksossa käydään läpi kuulijalta saatu palaute – perheen tarinan siitä, miten pelkkä somatisointi ja väsymys kasvoivat pitkittyneiksi poissaoloiksi, ja miten toipuminen lopulta mahdollistui yhteistyön kautta. Pohdimme, mitä pitk...

Moni tyttö oppii jo varhain sopeutumaan – hymyilemään, pärjäämään ja lukemaan muiden odotuksia. Siksi autismi jää tytöillä usein piiloon: ulospäin he näyttävät tunnollisilta ja empaattisilta, vaikka sisällä käy jatkuva ylikuormitus. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi tyttöjen autismi tunnistetaan yhä huonosti ja miten pitkään jatkunut maskaaminen johtaa helposti uupumukseen, ahdistukseen ja...

Joskus on vaikea myöntää, ettei oma lapsi tunnu läheiseltä ja että lämpö ja yhteys ovat kadoksissa. Se voi olla hetkellinen notkahdus tai pidempään jatkunut tunne, joka herättää monissa häpeää ja syyllisyyttä. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsen kanssa voi olla vaikea löytää yhteyttä ja mitä sen taustalla usein on: temperamenttierot, neurokirjon piirteet, uupumus tai esim. vanhem...

Koulupoissaolot herättävät vanhemmissa monenlaisia tunteita – huolta, syyllisyyttä, pelkoa ja turhautumista. Moni jää tilanteessa yksin ja miettii, mitä pitäisi tehdä, kun lapsi ei enää jaksa mennä kouluun, ja ohjeet tuntuvat ristiriitaisilta. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi poissaolot syntyvät ja millaisia asioita niiden taustalta usein löytyy – sosiaalista ahdistusta, uupumusta, oppimi...

Sisarussuhde on elämän pisin ihmissuhde ja usein myös tunnetasoltaan villein. Siihen mahtuu rakkautta, kilpailua, mustasukkaisuutta, yhteistä iloa ja loputtomasti neuvotteluja. Tässä jaksossa pohdimme, mikä on “normaalia” sisarusten välistä riitelyä, miksi se voi vanhemmasta tuntua niin uuvuttavalta, ja miten omat lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten lasten välisiin konflikteihin suhtaut...

Ruutuaika ei ole vain minuuttien laskemista. Tässä jaksossa puhutaan ruutuajan laadusta, tasapainosta ja siitä, miten näytön valo läikkyy arkeen – joskus yhdistäen, joskus kuormittaen. Pohjana toimii Elisa Oy:n kehittämä ruutuajan lautasmalli, jota ovat olleet rakentamassa Helsingin Yliopiston kasvatustieteiden professori ja aivotutkija Minna Huotilainen, MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija R...

Mitä sietoikkuna (window of tolerance) tarkoittaa ja miksi se on niin hyödyllinen arjen hahmottamiseen? Tässä jaksossa sukelletaan hermoston säätelyyn: mitä tapahtuu, kun olemme yli- tai alivireisiä, ja miksi se näkyy niin vahvasti tavallisissa arjen tilanteissa – lapsen iltakitinässä, sisarusten riidassa tai vanhemman uupumuksessa. Saat konkreettisia työkaluja oman ja lapsen sietoikkunan tun...

Ihmetteletkö joskus, että lapsesi hermot menevät ihan syyttä – kunnes lopulta huomaatkin, että kyse olikin nälästä, väsymyksestä tai vaikka siitä, että lapsi kaipaa seuraa? Tässä jaksossa sukellamme HALT-malliin (Hungry, Angry, Lonely, Tired) ja puhumme siitä, miksi perustarpeiden täyttymättömyys kuormittaa sekä lapsen että vanhemman hermostoa. Keskustelemme mm. siitä, miksi nälkä tekee tunnesääte...

Mitä tapahtuu, kun kaksi vanhempaa ajattelee kasvatuksesta eri tavalla – ja riidat syntyvät keskellä arkea? Tässä jaksossa sukellamme siihen, miksi vanhempien väliset erimielisyydet ovat niin tavallisia – ja miten niistä voi päästä eteenpäin. Keskustelemme mm. siitä, miten oma lapsuudenperhe vaikuttaa siihen, mitä pidämme “oikeana” kasvatuksen, miksi toive toisen ajatusten lukemisesta johtaa usein...