Varapäre

Mitä yhteistä on neuroepätyypillisyydellä ja sateenkaarevuudella? Miksi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus näyttäytyy tutkimuksissa tavallista yleisempänä neuroepätyypillisten ihmisten keskuudessa? Entä miten vanhempi voi tukea lastaan tai nuortaan oman identiteetin ja ihmissuhteiden pohdinnoissa? Tässä Varapäreen jaksossa Katin vieraana on Terhi Väisänen, perhe- ja pariterapian kouluttajap...

Ruoka on valmis, mutta lapsi ei pysy tuolilla, syöminen unohtuu ja kastike on osunut väärään kohtaan lautasella. Sinun pinnasi on ehkä kireällä jo ennen pöytään istumista. Tässä jaksossa puhumme nepsy-lapsen ruokailutilanteista: liikkumisen tarpeesta, keskittymisen vaikeuksista, aistikuormituksesta ja siitä, miksi ruoan asettelulla voi olla iso merkitys. Pysähdymme myös vanhemman huolen ja turhaut...

Ruoka on valmis, mutta lapsi ei pysy tuolilla, syöminen unohtuu ja kastike on osunut väärään kohtaan lautasella. Sinun pinnasi on ehkä kireällä jo ennen pöytään istumista. Tässä jaksossa puhumme nepsy-lapsen ruokailutilanteista: liikkumisen tarpeesta, keskittymisen vaikeuksista, aistikuormituksesta ja siitä, miksi ruoan asettelulla voi olla iso merkitys. Pysähdymme myös vanhemman huolen ja turhaut...

Muiden samanikäiset lapset pakkaavat jo itse reppunsa, mutta oma lapsi tarvitsee edelleen apua jokaisessa vaiheessa. Miksi? Ja miksi se tuntuu vanhemmasta välillä niin turhauttavalta – tai jopa hävettävältä? Tässä jaksossa puhumme omatoimisuudesta ja neurokirjon lasten epätasaisesta taitoprofiilista. Lapsi voi olla yhdessä asiassa todella taitava ja tarvita toisessa paljon aikuisen tukea. Pohdimme...

Mitä ajatella, kun koulussa lapsella näyttää menevän hyvin, mutta kotona hän romahtaa täysin? Tässä PDA-syvennyssarjan kolmannessa osassa puhumme siitä, miksi koti ja koulu voivat nähdä aivan erilaisen lapsen, ja miksi molempien havainnot voivat silti olla totta. Pohdimme myös, miten lapsen kuormituksesta ja tuen tarpeista voi puhua ammattilaisten kanssa, vaikka PDA-käsite ei olisi tuttu tai siitä...

Kun aivan tavallinenkin pyyntö voi kaataa koko tilanteen, vanhempi joutuu ennakoimaan lähes kaiken: oikeat sanat, sopivan hetken, lapsen kuormituksen ja sen, mistä tänään voidaan pitää kiinni. Tässä PDA-syvennyksen toisessa osassa puhumme vanhemman näkymättömästä työstä, lapsen vaihtelevasta toimintakyvystä ja siitä, miksi tavalliset kasvatusneuvot eivät aina auta. Pohdimme myös, mitä joustaminen...

Miksi lapsi voi vastustaa myös sellaista asiaa, jota hän itse haluaa tehdä? Tässä jaksossa pysähdymme tarkastelemaan vaatimusten välttelyä lapsen kokemuksen kautta. Yksinkertainen pyyntö, kuten kenkien pukeminen, voi sisältää lapselle monta kuormittavaa asiaa: tekemisen keskeyttämisen, siirtymän, aistikuormitusta, epäonnistumisen mahdollisuuden sekä tunteen oman päätäntävallan menettämisestä. Puhu...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun huoli lapsen koulunkäynnistä alkaa vallata koko kodin. Läksyistä muistutetaan, kokeisiin lukemisesta neuvotellaan ja Wilmasta tulee yksi perheenjäsen lisää – eikä erityisen pidetty sellainen. Lapsen haluttomuus ei kuitenkaan aina kerro motivaation puutteesta. Taustalla voi olla kuormitusta, keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, sosiaalisten tilanteiden ras...

Kuskaat lasta harrastuksiin, hankit varusteet ja järjestelet koko perheen aikataulut. Kun pyydät lasta viemään roskat, vastaus kuuluu: ”Miks aina mä?” Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsi voi vaikuttaa kiittämättömältä ja miksi mikään ei tunnu riittävän. Pohdimme, miten jatkuvasta saamisesta voi tulla lapselle itsestäänselvyys ja miksi kiitollisuus ei aina näy innostuksena, tottelemisena tai...

Kun lapsi vastustaa, huutaa tai syyttää, aikuisen pinna voi palaa sekunneissa. Mutta mitä lapsen toiminnan ja oman reaktiomme välissä oikeastaan tapahtuu? Tässä jaksossa tarkastelemme ajatusten, tunteiden, kehon reaktioiden ja toiminnan yhteyttä kognitiivisen käyttäytymisterapian timanttimallin avulla. Puhumme siitä, miksi omia ajatuksia ei kannata automaattisesti pitää tosiasioina, miten keho voi...

Miksi ihan jokaisesta rajasta pitää vääntää? Pese hampaat. Laita kengät. Puhelin pois. Vie lautanen tiskikoneeseen. Joskus tuntuu, ettei ole niin pientä asiaa, etteikö siitä saisi aikaan neuvottelua, vastustamista tai kunnon valtataistelua. Tässä Käytöstä ei voi sietää paitsi jos ymmärtää -sarjan viidennessä osassa puhumme siitä, miksi jotkut lapset laittavat vastaan lähes kaikissa rajoissa. Taust...

Lapsen tunnetta ei tarvitse ottaa omakseen voidakseen ottaa sen vakavasti. Kun lapsi pettyy, ahdistuu, suuttuu tai tulee kotiin pahan päivän jälkeen, vanhemmassa voi herätä valtava tarve auttaa. Ratkaista. Lohduttaa. Selittää. Saada paha olo pois. Mutta mitä tapahtuu, jos lapsen tunne herättää meissä niin voimakkaan reaktion, että emme enää oikein kuule, mitä lapsi itse tarvitsee? Tässä jaksossa p...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun kesäloma alkaa lähestyä loppuaan ja koulun alku herättää yhtä aikaa helpotusta, toivoa ja huolta. Moni nepsyvanhempi tunnistaa ajatuksen: "Entä jos kaikki alkaa taas?" Aamuiset taistelut, kuormittavat koulupäivät, haastavat Wilma-viestit ja huoli siitä, ymmärretäänkö lasta koulussa riittävästi. Koulun alku ei ole vain kalenterin vaihtuminen. Se on iso si...

Mitä LAKU- tai Oma väylä -kuntoutuksessa oikeastaan tapahtuu? Pitääkö siellä puhua tunteista? Mitä tapaamisissa tehdään, ja voiko kuntoutus oikeasti helpottaa arkea? Tässä jaksossa avaamme konkreettisesti, millaista Kelan LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä -kuntoutus ovat käytännössä. Kerromme, millaisissa tilanteissa perheet ja nuoret yleensä hakeutuvat kuntoutukseen, mitä tapaamisissa tehdään ja m...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun lapsen käytöksen lisäksi joutuu puolustamaan myös omaa vanhemmuuttaan. Moni neurokirjon tai haastavasti käyttäytyvän lapsen vanhempi on kuullut kommentteja kuten: "Kyllä meidän aikana lapset tottelivat", "Tarvitsisi vain vähän enemmän rajoja" tai "Kyllä minä ainakin sain omat lapseni käyttäytymään." Mutta miksi läheisten sanat satuttavat usein enemm...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi huokaisee jälleen kerran: "Mul on tylsää." Mutta tarkoittaako se oikeasti tylsyyttä? Joskus kyllä. Mutta joskus sen taakse voi kätkeytyä paljon muutakin: kuormitusta, pettymystä, yksinäisyyttä, levottomuutta tai tunne, jolle ei vielä löydy sanoja. Puhumme siitä, miksi ADHD-lapsen voi olla erityisen vaikea sietää tylsyyttä, miksi autismikirjon lapsi...

Miksi pieni palaute voi tuntua lapsesta musertavalta? Miksi yksi väärä sana, neutraali ilme tai pieni pettymys voi johtaa valtavaan tunnereaktioon? Tässä jaksossa puhumme RSD:stä (Rejection Sensitive Dysphoria) eli voimakkaasta herkkyydestä torjutuksi tulemisen tunteelle, jota esiintyy usein ADHD:n yhteydessä. Puhumme siitä: miltä RSD voi näyttää lapsessa tai nuoressa miksi kritiikki tai epäonnist...

Moni ajattelee, että lapsi tottuu vuoroviikkoasumiseen ajan kanssa. Mutta nepsylapselle kyse ei usein ole vain kahdesta kodista, vaan kahdesta täysin erilaisesta maailmasta. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi siirtymät voivat kuormittaa nepsylasta niin paljon ja miksi erilaiset säännöt, rytmit, ihmiset ja odotukset voivat näkyä voimakkaina tunnereaktioina. Pohdimme myös lapsen ikävää, lojaaliusri...

Kesälomaa odotetaan usein koko vuosi, mutta monessa nepsyperheessä loma voi tuoda mukanaan lisää kuormitusta, levottomuutta ja ristiriitoja. Kun tutut rutiinit katoavat, päivät muuttuvat ennakoimattomiksi ja arjen rakenne löystyy, hermosto voi kuormittua yllättävän paljon, sekä lapsella että vanhemmalla. Tässä jaksossa puhumme siitä: - miksi kesä ei ole nepsylapselle aina helppo - miten muutos ja...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa kokee jatkuvasti olevansa vähän vääränlainen.   Moni neurokirjon ihminen kasvaa kokemukseen siitä, että on liian herkkä, liian intensiivinen, liian outo tai muuten vain “liikaa”. Vähitellen omaa käytöstä alkaa tarkkailla, peittää ja korjata, jotta kelpaisi paremmin muille.   Tätä kutsutaan vähemmistöstressiksi. Ja vaikka...

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun rakastaa lapsiaan valtavasti, ja silti kuormittuu heistä niin paljon, että oma hermosto on jatkuvasti äärirajoilla. Moni nepsy-vanhempi yrittää selvitä arjesta samalla, kun oma aistiherkkyys, jatkuvat keskeytykset ja palautumisen puute vetävät kehon hälytystilaan. Ja silti ympäriltä tulee neuvoja kuten “muista oma aika” tai “laita kuulokkeet”. Mutta...

Jakson alussa kerromme ilouutisesta – MindNova Oy, yritys Varapäreen takana, on pitkän odottelun jälkeen saanut Kelan palveluntuottajuuden. Eli LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä-kuntoutus, joita olemme molemmat tehneet tähän asti alinhankkijoina, löytyvät nyt myös oman yrityksemme palveluvalikoimasta. Löydät linkit sivuillemme tämän jaksokuvauksen lopusta. Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkest...

Tässä jaksossa jatketaan Käytöstä ei voi sietää – paitsi jos ymmärtää -sarjaa. Puhutaan siitä hetkestä, kun huomaat, ettei lapsi puhu totta. Ja sehän tuntuu usein pahalta. Valehtelu osuu suoraan luottamukseen. Se herättää turhautumista, epäluottamusta ja joskus jopa loukkaantumista. Mutta entä jos lapsi ei valehtelekaan siksi, että haluaisi huijata? Tässä jaksossa avataan, miksi lapset – erityises...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi kertoo tuntemattomalle jotain tosi henkilökohtaista – tai ajattelee, että joku on paras kaveri, vaikka toinen ei edes tervehdi takaisin. Monelle nepsy-lapselle sosiaaliset suhteet eivät ole itsestään selviä. Miten tietää, kuka on kaveri, ja kuka vasta tuttu? Mitä kenellekin voi kertoa? Ja miten ystävyys oikeastaan rakentuu? Jaetaan tässä jaksossa t...

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun läksyt muuttuu taas taisteluksi. Merja kertoo jaksossa, kuinka heillä meni aikoinaan poikansa kanssa kaksi tuntia yhden kotitehtävän kanssa. Se oli huutoa, vastustusta ja turhautumista. Ja silti sama tehtävä tehtiin myöhemmin viidessä minuutissa. Miksi näin käy? Tässä jaksossa puretaan auki, mitä läksytilanteessa oikeasti tapahtuu nepsy-lapsen näkökulmas...