Tiedekulma podcast

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle j...

Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella. Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapio...

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyise...

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilma...

Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonlehtori...

Vaihdevuodet koskettavat puolta väestöstä, mutta oireita ei silti aina tunnisteta terveydenhuollossa. Moni nainen myös oireilee jo nelikymppisenä ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista. Helsingin yliopiston dosentti ja HUSin osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista ja kuinka niihin liittyviä erilaisia oireita voi hoitaa. Haastattelijana on...

Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista. Katso haastattelu tekstitettynä v...

Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös sii...

ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat tulleet ryminällä ihmisten tietoisuuteen. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä sekä millä tavalla ne muuttavat työtä, ammatteja ja yhteiskuntaa. Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä työelämässä? Millaista työtä tekoäly voi korvata, entä mitä työtä se täydentää? Miten tekoälyn synnyttämä työel...

Somealustat ovat lähes kaikkien arkea. Pieni joukko maailmanlaajuisesti toimivia teknologiayrityksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisia sisältöjä kulutamme päivittäin. Miten sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiimme? Miten digijättien valta on rakentunut ja voidaanko sitä suitsia lainsäädännöllä? Digijäteistä keskustelevat...

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja po...

Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa? Kilpailev...

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, ja vaalikeskustelu käy kuumana. Onko vaalitenteissä puhuttu oikeista asioista? Äänestämmekö presidentinvaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai arvomaailmasta ja yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta? Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Timo Harjuniemi, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yliopistonlehtori Hanna Tuo...

Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana? Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Rober...

Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt? Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä k...

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja...

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Mikä on kansainvälisen politiikan kokonaiskuva? Miten nykyiset suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen asemaan ja ulkopolitiikaan? Entä millaisen hinnan Suomi joutuu maksamaan uusista kumppanuuksistaan? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohtaja...

Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi? Kaupungeista ympäristökriisien aikakaudella keskustelevat kaupunkimeteorolo...

Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät? Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori An...

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisiv...

Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut? Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympäristöp...

Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä? Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on toi...

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tied...

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationali...

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedeku...