Tohtorin vuoro

Helposti tutkimuksissa nostetaan esiin ongelmia, mutta mitäpä, jos huomio kiinnitetäänkin lapsille ja asukkaille tärkeisiin kokemuksiin? Kati tutki moninäkökulmaisesti eri ikäisten paikkakokemuksia. Honkasen tutkimuksessa oman asuinalueen paikat koettiin merkityksellisinä. Lapsille sosiaalinen vuorovaikutus oli tärkeää - myös lähiössä. HTL, KT. Honkanen, Kati. 2024. Paikkojen merkitykset subjektii...

Tiedonhalu ajoi Lauran väitöskirjatutkimuksen pariin ja hän suoriutuikin urakasta ihanneajassa eli neljässä vuodessa.  Neuvolassa voi olla haasteita, kun pitää käydä läpi monia tarkastuksia ja voi olla kiire. Laura kysyi lapsilta neuvolakokemuksia roolileikin, sadutuksen, piirtämisen ja maalaamisen kautta. Lapset haluavat osallistua neuvolakäynteihin leikkimällä, liikkumalla ja jopa hassuttelemall...

Johanna Kaitsalmi, (ent. Olli), halusi käytännön työssään olla lapsen puolella. Kuitenkin Johanna huomasi tutkimusta tehdessään, miten aikuis- ja ammattilaislähtöisiä rakenteet ja toimintakulttuuri olivat hoitotyössä.  Kaitsalmi on väitöstutkimuksessaan rakentanut kuntoutushoitotyön dialogisen mallin.  Johanna Kaitsalmi kouluttaa ja konsultoi kaikkia ihmisalojen ammattilaisia ja erityisesti niitä,...

Väitöskirjatutkijalla on paljon aineistoa, joka ei koskaan käytetty väitöskirjassa. Tieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan myös arjen kuvauksia, sillä parhaimmillaan ne herättävät tunteita ja oivalluksia. Varhaiskasvatuksen opettaja kertoo, miten yksinkertaisilla ja oleellisilla asioilla päiväkodin toimintaan syntyi lempeyden pedagogiikkaa.

Tuula Stenius on ollut varhaiskasvatuksen kentällä koko elämänsä ajan. Kuusikymppisenä hän tajusi, että ei halunnut jatkaa opettajan työtä eikä halunnut eläkkeelle. Siispä hän alkoi kirjoittaa väitöskirjaa pienten lasten huumorista. Tutkimus on saanut paljon huomiota mediassa, sillä lasten huumoria ei ole aiemmin tutkittu Suomessa alle kouluikäisen lapsen näkökulmasta.  Stenius väitteli 25.11.2023...

KT Liisa Karlsson haluaa antaa lapsille puheenvuoron KT Liisa Karlsson tiesi jo lukiossa, että hän haluaa kehittää, ihmetellä ja tutkia lapsen asemaa yhteiskunnassa sekä ammattilaisten toimintaa. Liisa Karlsson on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Erityisesti hän on tutkinut ja kehittänyt lasten ja yhteisöjen esiintuomia näkökulmia ja toimintaa, vastavuoroista kuultelemista ja kohtaam...

KT Marja-Leena Rönkkö on astellut lisensiaattiportaita pitkin tohtoriksi. Hän on väitöskirjassaan tutkinut opettajaksi opiskelevien käsityötuotteiden sisältämiä merkityksiä. Käsitöitä tekemällä voi oppia monia erilaisia taitoja ja käsitöiden tekeminen voidaan aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Pitkät prosessit opettavat myös keskittymistä ja oman tekemisen loppuun saattamista. Itse tehty lahja väli...

"Kohta tohtorin" pitämä alkupuhe eli lectio väitöstilaisuudessa, jonka pituus on ihanteellisimmillaan noin 18 minuuttia ja nyt oli vähän yli.

KT Anna Rainio tutki väitöskirjassaan leikkipedagogiikkaa ja sitä, miten lapsen toimijuus kehittyy sellaisessa ympäristössä, jossa opitaan leikkimällä. Anna valaisee toimijuuden käsitettä, joka on vaikeasti hahmotettava ilmaisu. Ja tämä: Annan mielestä väitöskirjan voi periaatteessa kirjoittaa kuka tahansa, jos on intohimoa aihetta kohtaan. Kaikki muut ominaisuudet on mahdollista oppia pitkän väit...

Minna on ollut tieteen parissa 1990-luvulta asti. Hän on tutkinut monelle tavalliselle tallaajalle vaikeita neurofysiologisia asioita, mutta osaa taitavasti yleistajuistaa tutkimustuloksia. Huotilainen sai vuonna 2017 Helsingin yliopiston J.V. Snellmanin tiedonjulkistamispalkinnon kansantajuisesta aivotutkimuksen esille tuomisesta. Tässä puheohjelmassa hän kertoo tutkijan vaiheistaan ja pohtii yli...

FT Riikka Hohdin tutkimuksessa koululuokassa lapset kirjoittivat luokkapäiväkirjoihin havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan. Hohti osoitti, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita kuten pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia tarinoita. Aikuisten kannattaisi olla kuulolla sen suhteen, mitä lasten elämässä tapahtuu - ja se sa...

Jaana Juutinen löysi päiväkodista lasten yhteenkuuluvuuden rakentumisen kolme tasoa: ohikiitävät arkiset hetket, pedagogiset käytänteet (esim. nimilaput naulakossa, aamupiirikäytännöt) ja vallitsevat arvot. Yhteenkuuluvuus ei ole itsestään selvä asia, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Miksei tätä voisi soveltaa mihin tahansa ryhmään - ja eikö työntekijöidenkin olisi tärkeää kokea yhteenkuuluv...

Minä, Tuula Stenius, juontaja, annan pienen välipalan ensimmäisen osan ja kuuden jakson tuottamista ajatuksista. Kerron omasta väitöskirjavaiheesta ja siitä, miten olen saanut pidettyä hermoni kurissa hassuttelemalla ja tekemällä lähdeluetteloärsytyksestä laulun ja väitöskirjaohjeista kirkkolaulun, kun sanotaanhan sitä, että musiikin avulla jää asiat paremmin mieleen. Hehe. Höpöttelen myös, mitä j...

Miten rakennetaan sellainen ympäristö, että jokainen kokee olevansa osa porukkaa ja kokee myös, että voi vaikuttaa asioihin? Elina tutki yhdessä lasten ja päiväkodin henkilökunnan kanssa, miten tämä tapahtuu. Hänen väitöskirjassaan olevan mallin avulla voi missä tahansa työpaikassa alkaa rakentaa kestävää osallisuuden toimintakulttuuria. Miten se tapahtuu, kuuntele ja lue: Weckström, Elina 2021. K...

Juli-Anna Aerila on tutkinut sitä, miten saadaan lukuinnostus syttymään? Keinoina ovat erilaiset taidelähtöiset ja luovat tavat, jossa tehdään lasten ominta näkyväksi. Tällöin kirjallisuus avautuu uudella tavalla. Ennakointikertomuksen idea on, että tarina luetaan ja katkaistaan käännekohtaan – sitten kuvitellaan jatko piirtämällä, näyttelemällä tai kirjoittamalla. Ajatus on, että lapsen tulkinta...

Elina Viljamaa innostui väitöskirjan tekemisestä, kun tutkimisesta innostuneet ihmiset vetivät mukaansa. Elina keräsi, kuunteli, kirjoitteli ja kuvasi lasten toimintaa ja pysähtyi väitöskirjassaan muutamien pienien hetkien kohdalle. Hän kertoo, että paljon tapahtuu asioita ihan lähellä, mutta niitä ei huomata, jos ne eivät ole olemassa - ja kun niistä kiinnostuu, ehkä ne huomaa. Minkälaisia havain...

Oona Piipponen tutki kulttuurien välistä kohtaamista: hänen koululuokkansa oli satukirjeenvaihdossa eri maiden lasten kanssa Skotlannissa, Belgiassa ja Suomessa. Tuli ilmi, että lapsilla on leikillisiä hyviä yhteydenpitotapoja kuten huumori ja lasten väliset sisäpiirivitsit, mutta koulussa ei ehkä anneta mahdollisuutta niitä käyttää. Oonan mielestä väitöskirjan tekemisessä oppii koko ajan uutta, t...

Tutkijatohtori Samuli Ranta Itä-Suomen yliopistosta ei olisi uskonut, että hän joskus kirjoittaa englannin kielellä artikkeleita ja kirjoittaa kirjoja. Ne eivät nimittäin olleet kouluaikoina hänen vahvuuksiaan. Hän kertoo, että väitöskirjan tekeminen oli prosessi, jonka aikana parhaimmillaan luodaan verkostoja ja asioita opitaan pikku hiljaa. Samuli koki tärkeänä, että oli saman rytminen ohjaajans...

Kasvatustieteen tohtori Piia Roos havahtui päiväkodin johtajana pohtimaan, mahtavatko aikuiset asettaa tavoitteita, joita lapset eivät pidä tärkeinä. Mitä lapset itse haluavat? Piia alkoi tutkia asiaa. Lapset kertoivat mahdollisimman vapaamuotoisesti kokemuksiaan kertomalla ja piirtämällä. Usein aikuinen saattaa johdatella lapsia, ja se on hyvä tiedostaa.  Tutkimuksessa tuli esille, että päiväkodi...

Kasvatustieteen tohtori Liisa Ahonen kertoo, miten luontevasti väitöskirjan kirjoittaminen syntyi - ja kuinka väitöksen jälkeen tapahtuneet kirjan kirjoittamiset ja luennoiminen olivat luonnollinen jatkumo väitöskirjalle. Jos olet aikeissa kirjoittaa väitöskirjaa, Liisa antaa yksinkertaisen ohjeen: valitse aihe, joka sytyttää. Tampereen yliopisto, 2015: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9971-5