Tiedotusosasto

Onko kiltteys nykymaailmassa vahvuus vai heikkous? Onko itsekkyyden kulttuuri peitonnut kiltteyden? Onko valehtelu maailmassa lisääntynyt? Onko yhteiskunnassamme pahuutta enemmän kuin ennen? Miksi maailmassa valitaan pahoja johtajia, ja pärjäävätkö enää kiltit johtajat? Miten omassa elämässä voisi lisätä lempeyttä ja kiltteyttä? Miten käsityksemme onnellisuudesta on muuttunut vuosien saatossa? Täs...

Mittaaminen on yksi johtamisen keskeisimmistä työkaluista, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli myös viestinnän johtamisessa. Tässä jaksossa puhumme viestinnän mittaamisesta ja siitä, miksi viestintää kannattaa mitata, kuka saa määritellä viestinnän tavoitteet, ja mitä tarkoittavat kriittiset menestystekijät, jotka epäonnistuessaan saattavat olla tavoitteisiin pääsyn tiellä. Brunnen Communicationsin...

Mediassa otsikoihin nousee tasaisin väliajoin organisaatioiden sisäiset kohut, ja kriisien keskellä työpaikkojen sisäinen viestinvaihto saattaa päätyä uutisiin koko kansan ihmeteltäväksi. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi sisäisestä viestinnästä tulee nykyään niin usein ulkoista, ja mitä näiden ilmiöiden taustalla yleensä on. Ruodittavamme on kolme keissiä: pörssiyhtiö Gofore, HUS-yhtymä ja edus...

Omien temperamenttipiirteidensä ymmärtäminen on paras väline oman stressinsä hallintaan, sanoo arvostettu ja palkittu psykologian emeritaprofessori ja temperamentin tutkija Liisa Keltikangas-Järvinen.  Temperamentti on valmius tai taipumus reagoida ja toimia tietyllä tavalla, mutta ei ole tekosyy huonolle käytökselle. Jos ymmärtäisimme omia ja toistemme temperamenttipiirteitä, ymmärtäisimme itseäm...

Mikä meni pieleen Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen ja Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiaisen johtamisviestinnässä? Mitä olisi voinut tehdä toisin?  Miten kuroa umpeen sukupolvien välinen kuilu uuden ihmis­keskeisen johtamisihanteen ja vanhan kabinettijohtamisen välillä? Miksi johtamiskohuihin joutuneet vetäytyvät sairauslomalle eivätkä jää korjaamaan jälkiään – onko uskottavuus siinä vaiheessa lo...

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös keskittää kahdentoista ministeriön viestintä valtioneuvoston kansliaan on kuohuttanut julkisuudessa viime kuukausina. Hanke on saanut kritiikkiä niin tutkijoilta, medialta kuin viestintäjärjestöiltäkin. Uusi organisaatiomalli on ollut tarkoitus puristaa kasaan muutamassa kuukaudessa varoituksista ja kritiikistä huolimatta. Tässä jaksossa pureudumme sii...

Viestinnän rooli on muuttunut vuosien varrella yhä strategisemmaksi ja strategian toteuttamista mitataan usein numeroiden kautta. Pitäisikö viestijän siis oppia ymmärtämään yhä paremmin myös talouden tunnuslukuja? Pystyykö johdon kanssa kommunikoimaan ilman ymmärrystä siitä, miten organisaatiolla numeraalisesti menee? Entä pitääkö kaikkien viestijöiden olla kartalla numeroista vai riittääkö, että...

Monessa organisaatiossa johto vuokraa hienon kelohonkamökin ja rakentelee Lapin hurmassaan upean strategian sekä visionäärisen tulevaisuuden organisaatiolleen.  Mutta jääkö valmis strategia oikeasti kenenkään mieleen? Tutkija ja valmentaja Maarika Mauryn mukaan ylimmästä johdosta vain 13 %, keskijohdosta 8 % ja työntekijöistä peräti vain 2 % tuntee organisaationsa strategian. Jostakin syystä strat...

Organisaation johtoryhmä eli tuttavallisemmin jory on se porukka, jolle kasaantuu yleensä paljon valtaa ja tietoa. Vastuullinen ja luottamusta herättävä johtoryhmä ei kuitenkaan sulkeudu kulmahuoneeseensa, vaan näkyy sekä henkilöstölle että sidosryhmilleen. Rohkeimmista rohkein jory uskaltaa jopa kysyä palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnästään.  Kenen tai keiden johtoryhmästä pitäisi viest...

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean asiakkaat ovat kärsineet tänä vuonna toistuvista palvelunestohyökkäyksistä, minkä vanavedessä myös Nordean viestintä joutui myrskyn silmään. Viestintää on syytetty niin vähäsanaisuudesta, ylimielisyydestä, hitaudesta kuin siitäkin, että toimittajien kysymyksiin ei vastattu riittävällä tasolla. Nordealle on tullut toistuvien häiriöiden vuoksi myös useita satoj...

Informaatiovaikuttamisen ilmiöön on herätty Suomessa hitaasti ja jopa jälkijunassa, sanoo strategisen viestinnän tiiminvetäjä, viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta. Informaatiovaikuttamiseen vastaamisen ja suojautumisen pitäisi olla tänä päivänä luonnollinen osa viestijöiden tehtäväkenttää. Mitä viestijän on hyvä tietää informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta? Mitkä ovat...

Helsingin seudun liikenne HSL:n ”ihan lipun laitonta” -kampanja ajautui kohuun rasismisyytösten vuoksi , joten HSL:n viestintä joutui tekemään nopeita liikkeitä kovan paineen alla. Yleensä kriisiviestintätilanteessa sataa moitteita hitaudesta, mutta HSL:ää arvosteltiin liian nopeasta toiminnasta. Mitä HSL:n viestinnän näkökulmasta kriisissä tapahtui ja mitä virheistä opittiin? Onko yleisöjen eriyt...

Työyhteisöviestintä jää helposti reaktiiviseksi räiskimiseksi, vaikka sen pitäisi olla suunnitelmallista, säännöllistä, pohjautua strategiaan ja lähteä ylimmästä johdosta. Miten siis rakentaa liiketoimintaa ja asiakastyötä tukevaa, avointa ja strategista työyhteisöviestintää, joka pitää työyhteisön koossa vaikeinakin aikoina ja pidentää samalla työuria? Aiheesta keskustelemassa viestintätoimisto T...

Suomalaiset suhtautuvat poliitikkoihin epäluuloisesti, mutta yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa luottamus kuitenkin nousee.  Koronakriisissä kansa luotti aluksi päättäjiin, mutta byrokratian määrä, hankintalain koukerot sekä viestinnän ja päätöksenteon erottaminen toisistaan rapauttivat uskoa kriisinhallintaan. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Ammattimaisella viestinnällä katkaistaan salaliitto...

Työelämä on yksi parhaimmista paikoista integroitua yhteiskuntaan ja mikäpä muukaan yhdistää työyhteisön jäseniä tehokkaammin kuin viestintä, vuorovaikutus ja osaava johtaminen. Tässä jaksossa puhumme monikulttuurisuuden edistämisestä työpaikoilla ja siitä, miten monikulttuurisuutta johdetaan, millainen viestintä tukee monikulttuurisuutta, miten eri taustaisia ihmisiä rekrytoidaan ja millaiset asi...

Twitter on aiheuttanut kohua, kun se muutti kesällä nimensä X:ksi. Twitterin omistaja Elon Musk on saanut paljon kritiikkiä impulsiivisista muutoksistaan kanavaan ja keskustelun henkeäkin on arvosteltu jo pitkään. Samalla muut somekanavat ovat tehneet nousuaan esimerkiksi poliitikkojen ja vaikuttajien piirissä. Mitä organisaatioiden ja viestintää tekevien kannattaa tästä kaikesta ajatella? Vieläkö...

Vaikuttavalla viestinnällä voidaan vähentää pizzan tilauksia hätänumerosta tai tavoittaa oikeat kohderyhmät marketin kananugettipaketilla. Näin ainakin väitämme tässä jaksossa, jossa keskustellaan siitä, miten tehdään oikeasti vaikuttavaa viestintää. Vaikuttavalla viestinnällä voidaan ohjata ihmisten toimintaa, muuttaa haitallisia toimintamalleja ja tuoda tilalle uusia. Sen avulla lisätään asioide...

Chat GPT ja muut tekoälysovellukset tuovat viestintään täysin uusia työkaluja. Millainen vaikutus tekoälyllä on viestinnän työhön ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Entä mitä juridisia ja eettisiä haasteita tekoälyyn liittyy? Mainostoimisto Sherpan toimitusjohtaja Elina Bono kertoo, miten tekoälyllä luotiin mainoskampanja. Hän antaa vinkkejä myös siihen, miten Chat GPT:llä voidaan tehdä somekampa...

Odotukset yritysten ja organisaatioiden vastuullisuudesta kasvavat jatkuvasti samalla kun sääntely ja raportointivelvoitteet lisääntyvät. Pohjoismaiset viestijät kokevat, että vastuullisuuden edistäminen onkin yksi heidän keskeisistä tehtävistään.  Mitä viestijän kannattaa seurata vastuullisuuden kentällä juuri nyt ja mikä on viestinnän ammattilaisen rooli vastuullisuuden edistäjänä? Jaksossa kuul...

Konsultit puhuvat ahkerasti purposesta, eli organisaation itseään suuremmasta merkityksestä. Mitä purpose käytännössä organisaatiotasolla tarkoittaa ja mitä hyötyä sen määrittelemisestä on? Ikean viestintäjohtaja Kirsi Gotthardt vakuuttaa, että purpose on menestyksekkään liiketoiminnan perusta ja sen miettimättä jättäminen tulee väistämättä myöhemmin vastaan. Tässä jaksossa kuulemme käytännön esim...

Aika ajoin viestintätoimistojen käyttämä valta sekä rahalla ostettava vaikuttaminen nousevat julkisuudessa keskustelun aiheeksi. Elokuussa ilmestyi Matti Ylösen, Mona Mannevuon & Nina Karin kirjoittama kirja Viestintätoimistojen valta – Politiikan uudet pelurit, jossa aihetta pohditaan laajasti. Tässä jaksossa Tiedotuosastolla puidaan sitä, mitä viestintätoimistot käytännössä tekevät, miten ne...

Vetovoimaisessa työpaikassa on tutkimusten mukaan paremmat katteet, korkeampi tuottavuus sekä sitoutuneemmat työntekijät ja asiakkaat. Mutta miten työnantaja voi kehittää työpaikasta vetovoimaisempaa? Miten viestintä voi auttaa siinä? Mikä ylipäätään tekee työpaikasta vetovoimaisen ja miten elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitä kulloinkin arvostamme? Onko hyvä palkka työntekijälle tärkeämpää kuin s...

Pääministeri Sanna Marin on sanonut haluavansa ravistella pääministeri-instituutiota ja rakentaa tietoisesti uudenlaista pääministeriyttä. Pitäisikö pääministeriyden brändiä rakentaa tietoisella, koordinoidulla viestinnällä vai onko kyseessä henkilöbrändi, joka on jokaisen pääministerin omissa käsissä? Onko pääministerillä enemmän vapauksia kuin presidentillä? Entä miksi juhliva pääministeri herät...

Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne ja Natoon hakemisen vaiheet ovat vaatineet viestinnän ammattilaisilta paljon: rajoja ylittävää koordinointia, eri asiantuntijoiden kuulemista, selkeiden, ajassa elävien pääviestien muodostamista ja samalla varautumista kasvavaan informaatiovaikuttamisen uhkaan. Ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaan mukaan viestijöiden olisi syytä olla kiinnostuneit...

Sosiaalisella medialla on ollut Ukrainan sodassa poikkeuksellinen rooli. Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksen johtaja Jānis Sārts on sanonut, että sotaa käydään nyt ensimmäistä kertaa reaaliajassa somessa. Miten Ukraina on onnistunut tuomaan pääviestinsä niin vahvasti esiin somessa ja saanut samalla länsimaat näyttävästi puolelleen? Miten sotaa käydään meemeillä ja voiko Google-hauill...