Tiederadio

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköllä on vahva halu toimia koko tutkimusyhteisön ja yhdenvertaisuuden hyväksi. Yksikön avoimen tieteen strategia pohjautuu perusteellisiin keskusteluihin yhteisistä arvoista sekä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisiakin tavoitteita muun muassa aineistojen avaamiseen liittyen. Strategiatyöstä ja tutkimusaineistojen se...

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjokansi sarjaan kuuluva julkaisu Pohjolan jumalattaret. Keskustelemassa ovat uskontotieteilijä, tietokirjailija Karolina Kouvola ja Joonas Ahola. Pohjolan jumalattaret kirjassa Kouvola kertoo naispuolisista myyttisistä hahmoista ja uskomusolennoista, alkaen Louhesta päättyen Nokeaiseen. Kirjassa on faktoja liittyen uskomuksiin ja...

Tietokirjallisuudesta versovat tiedot ja taidot, mutta myös taide ja kulttuuri. Millainen maailma olisi ilman tietokirjojen koukuttavia tarinoita ja houkuttelevia näkökulmia? Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 toisessa jaksossa "Mitä menettäisimme, jos meillä ei olisi tietokirjallisuutta?" pohditaan tietokirjallisuuden merkitystä ja roolia tutkitun tiedon välittäjänä muuttuvassa maailmassa. Jaks...

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitesarja ja erityisesti viimeisin osa sarjasta nimeltään Diasporan Viipuri. Keskustelemassa ovat VSKS:n hallituksen jäsen, kotimaisenkirjallisuuden dosentti Satu Grünthal ja VSKS:n kunniapuheenjohtaja, teatteritieteen dosentti Pentti Paavolainen. VSKS on perustettu vuonna 1845 ja on Suomen vanhimpia yhä toimivia seuroja. K...

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto Kaupalliset toimijat hallitsevat tieteellisen julkaisemisen kenttää, vaikka julkisin varoin tuotetun tutkimuksen tulisi olla lähtökohtaisesti avointa ja saavutettavaa. Avoin julkaiseminen on tärkeä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden mahdollistaja. Avoimuuden toteuttamisen tavat ja kustannusrakenne kuitenkin vaativat vielä keskustelua ja kehittämistä. Av...

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Dendrologian seuran täysin uudistettu julkaisu Suomen puu- ja pensaskasvio. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon, Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre, Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio ja puuharrastaja, seura-aktiivi Juha Fagerholm. Podcastissa keskustellaan seuran uudistetusta julkaisusta Suomen puu- ja pensaskasvio, jonka kolmas p...

Jos avoimen julkaisemisen kustannuksiin liittyvät kysymykset olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu. Kokonaiskustannusten seurannassa on riittänyt ratkottavia haasteita, joten seurannan kansallisella kehittämisellä tähdätään läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseen. Päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta on tärkeää tietää, mihin rahaa käytetään ja millaista avoimuutta sillä saavuteta...

Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 ensimmäisessä jaksossa keskustellaan koronapandemian vaikutuksista liikuntaan ja liikkumiseen. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi ihmisten välistä kanssakäymistä ja liikkumista on rajoitettu, työ- ja koulumatkaliikunta on vähentynyt, ohjattuja harrastustoimintoja on peruttu ja liikuntapaikkoja suljettu. Minkälaisia pandemian vaikutukset ovat olleet eri väest...

Suhtautuminen avoimeen tieteeseen vaihtelee tiedeyhteisön sisällä suuresti. Toiset ovat palolla mukana edistämässä avoimuutta, toiset taas pitävät sitä ylhäältä tulevana rasitteena tai suoranaisena kirosanana. Kansalliset ja organisaatiotason linjaukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sellaisenaan johda muutoksiin toimintakulttuurissa, ellei muutoskohteita nähdä tärkeinä myös tutkijan tasolla. Tutki...

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkeologiseen ISKOS-sarjaan kuuluva julkaisu ”Fish bones and Fishing in Finland during the stone age”. Keskustelemassa ovat yhdistyksen julkaisusihteeri Teemu Väisänen ja osteoarkeologi, väitöskirjan tekijä Katariina Nurminen. Suomen Muinaismuistoyhdisty on tieteellinen seura, jonka tarkoituksen on edistää Suomen arkeologista, kansati...

Avoin lisensointi mahdollistaa tutkitun tiedon sekä aineistojen paremman jakamisen, laadun arvioinnin ja jatkojalostamisen. Voidaan puhua niin sanotusta tiedon valtamerestä – yhteismaasta, jota kaikki voivat hyödyntää ja käyttää. Avoimesta lisensoinnista Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Open Knowledge Finlandin (https://okf.fi) toiminnanjohtaja Tarmo Toikkanen. Lisätietoa Creative Com...

Oppimateriaalien avaaminen tukee opetuksen yhdenvertaisuutta ja jatkuvaa oppimista etenkin näin korona-aikana. Yhteiskunta, ihmiset ja opetus ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon eivätkä kirjaston kirjat välttämättä ole enää saavutettavia. Sekä oppijat että opettajat hyötyvät avoimista oppimateriaaleista, joten on koko ajan olennaisempaa, että niitä on helposti saatavilla. Henriikka Mustajoen kan...

Avoin oppiminen on käynyt läpi suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suljettujen oppimisympäristöjen rinnalle on tullut enemmän avoimeen lähdekoodiin ja yhteiskehittämiseen perustuvia ohjelmistoja. Ympäristöjen hajanaisuus ja puutteelliset julkisuusasetukset kuitenkin luovat myös haasteita muun muassa aineistojen jakamiselle ja design-avoimuudelle. Avoimesti tieteestä! -podcastin erik...

Suomessa on hyvät lähtökohdat avoimen tieteen edistämiselle eri tasojen keskinäisessä yhteistyössä. Kansallisen tason julistus ja linjaukset peräänkuuluttavat sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin, mutta linjaukset eivät sulaudu osaksi arjen käytäntöjä vain toivomalla. Tarvitaan myös laaja-alaista organisaatio- ja toimintakulttuurin muutosta ja seurantaa. Avoimesti tieteestä! -podcasti...

Tiedekirjan podcastin aiheena on 150 vuotias Suomen Muinaismuistoyhdistys. Suomen Museo – Finskt museum -julkaisusarja juhlistaa tätä teemanumerolla Monimuotoinen muinaisuus, yhteinen tulevaisuus. Keskustelemassa ovat sarjan toimituskunnan jäsen ja Designmuseon vastaava museolehtori Leena Svinhufvud sekä muinaismuistoyhdistyksen johtokunnan sihteerinä toiminut arkeologi Liisa Kunnas-Pusa. Tiedekir...

Tiedekirjan podcastissa uskonnon filosofian dosentti ja keskiajan tutkija Ritva Palmén Helsingin yliopistosta haastattelee Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkalaa. Pihkala on tunnettu laaja-alaisena keskustelijana ja kommentaattorina. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran tuorein uutuus on Pihkalan latinankielisestä 1440 ilmestyneestä alkutekstistä (De doctrina ignorantia) kääntämä...

Tiedekirjan podcastissa Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Räsänen ja dosentti Leena Valkeapää keskustelevat Valkeapään Saman taiteen lapset -teoksesta. Teos kertoo Muinaismuistoyhdistyksen historiasta ja etenkin yhdistyksen tekemistä taidehistoriallisista tutkimusretkistä vuosina 1871-1902. Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja se...

Tiedekirjan podcastissa Eija Lappi ja Suomen patristisen seuran sihteeri, luterilainen pastori, kirjailija, muusikko ja väitöskirjatutkija Harri Huovinen keskustelevat seurasta sekä sen tutkimuksista ja julkaisuista. Patristisen seuran tavoitteena on tukea suomalaista patristiikan tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi varhaisen kirkon elämää ja teologiaa, mutta myös osallistua ajankohtaiseen keskustelu...

Tiedekirjan podcastissa käsitellään Liikuntatieteellisen Seuran syyskuussa 2020 julkaistua Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -teosta, joka on ensimmäinen aihepiiriään Suomessa kattavasti luotaava kirja. Siitä keskustelemassa ovat teoksen toimittaneet Jouko Kokkonen ja Kati Kauravaara. Kirjan artikkelit antavat monipuolisen katsauksen eriarvoisuuden teemaan ja ilmiöihin liikuntakentällä. Lopputulok...

Tiedekirjan podcastissa Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Räsänen ja dosentti Leena Valkeapää keskustelevat Valkeapään Saman taiteen lapset -teoksesta. Teos kertoo Muinaismuistoyhdistyksen historiasta ja etenkin yhdistyksen tekemistä taidehistoriallisista tutkimusretkistä vuosina 1871-1902. Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja se...

Joulukuun 2020 Tiedeklubi-podcastilla toimittaja Helen Partti haastatteli poliittisen historian tutkija Timo R. Stewartia valeista, emävaleista ja vaihtoehtoisista faktoista. Stewartin puheenjohtama paneeli samasta aihealueesta kuullaan Tieteen päivillä torstaina 14.1.2021 klo 16.00–17.00. Tilaisuus striimataan YouTuben Tiedetv-kanavalle, josta se on myöhemmin katsottavissa tallenteena. Partti ja...

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja toimittaja Jakke Holvas keskustelivat marraskuun Tiedeklubi-podcastissa (26.11.2020) tieteestä, tiedosta ja tiedonjulkistamisesta. Isomäen toiminnan ja tuotannon kantavana teemana on ympäristön tuhoutuminen ja ilmastonmuutos. Hän uskoo tutkimuksen ja teknologian mahdollisuuksiin tarjota ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin. Mutta miten saataisiin päättäjät...

Science Club invited three representatives from Aalto University to discuss about the research on experiences and audio experiences. Virtual reality experience designer Eero Tiainen interviewed professor of experience design Virpi Roto and professor of sound design for virtual reality Sebastian Schlecht. The podcast was produced in collaboration with The Finnish Society for Futures Studies and Aal...

Norwegian artist commissioned to make the first IHME Helsinki Commission in 2020 Jana Winderen, is in conversation with Jari-Pekka Pääkkönen, Team Manager of City of Helsinki´s Environment Services together with IHME’s Executive Director, Curator Paula Toppila. They discussed the current state of Baltic sea around the city of Helsinki and the effects of the climate change and human-made sounds in...

Huhtikuun tiedeklubi-podcastin aiheena on seksi ja tiede. Toimittaja Riikka Suominen haastatteli väitöskirjatutkija ja kirjailija Salla Nazarenkoa sekä tietokirjailija, taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Harri Kalhaa. Keskustelu sai kimmokkeen keväällä 2020 ilmestyvästä Suomen tiedetoimittajain liiton kirjasta Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia. Salla Nazarenko ja Harri Kalha...