Tiederadio

Syyskauden toisella Tiedeklubilla keskusteltiin 11.10.2023 tieteen ja taiteen rajapinnasta otsikolla “Kulttuurihistoriallinen tiede kohtaa taiteen”. Keskustelemassa olivat FT, tutkijatohtori Karoliina Sjö ja FT, tutkija ja tietokirjailija Hanna-Reetta Schreck. Keskustelua veti Kulttuurihistorian seuran puheenjohtaja, professori Hannu Salmi. Taide on ollut läsnä kulttuurihistorian tutkimuksessa pit...

Syyskauden ensimmäisellä Tiedeklubilla keskusteltiin 13.9.2023 tutkijoiden ja asiantuntijoiden häirinnästä, sekä siitä, mitä sille voidaan tehdä. Sairastapauksen vuoksi aiemmin ilmoitettua opettaja, tietokirjailija Severi Hämäriä paikkasi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Henriikka Mustajoki, joka haastatteli asiantuntija Oula Silvennoista. Sosiaalisen median läpimurto sosiaalisen t...

Hektisessä nykymaailmassa, jossa tuntuu välttämättömältä väsymättä kehittää itseään, painaa palkkatöitä tai parantaa maailmaa, joutilaaksi heittäytyminen tuntuu toisinaan houkuttelevalta. Mutta jokin tuntuu silloin painavan modernia ihmistä: onko toimettomuus sallittua? Risto Koskensilta ja Tytti Rantanen Eurooppalaisen filosofian seuran julkaisemasta niin & näin -lehdestä pohtivat kysymystä Tiede...

Akatemiatutkija Thomas Lilley ja intendentti Veronika Laine Luonnontieteellisestä keskusmuseosta keskustelivat 26.4.2023 Tiedeklubilla lepakoista ihmisen muokkaamassa maailmassa. Keskustelua juonsi Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Eeva-Maria Tidenberg. Keskustelussa syvennyttiin lepakoiden elämään erilaisten ihmisen toiminnan aiheuttamien muutosten paineessa. Ihmisvaikutus yltä...

Pakolaistutkija, ihmismaantieteen dosentti Eveliina Lyytinen Siirtolaisuusinstituutista ja sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Liselott Sundbäck Åbo Akademista keskustelivat 22.3.2023 Tiedeklubilla luottamuksesta ja pakolaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelua juonsi STN:n rahoittaman Mobile Futures -tutkimushankkeen vuorovaikutusvastaava Yasmin Samaletdin. Keskustelussa avattiin er...

Etnologian dosentti Jukka Jouhki ja pelitutkija sekä uskontotieteilijä Heidi Rautalahti keskustelivat 9.11.2022 Tiedeklubilla historian yliopistonlehtori Derek Fewsterin johdolla uskonnon ja pelien suhteista. Keskustelijat kertoivat siitä, miten digitaaliset pelit, uskonnolliset pelit ja rahapelaaminen liittyvät uskonnollisiin tai katsomuksellisiin käsityksiin. Osaltaan pelit ovat tämän päivän ihm...

Dosentti Martta Heikkilä (Helsingin yliopisto), dosentti Kalle Puolakka (Helsingin yliopisto) sekä visuaalisen kulttuurin teorian vanhempi yliopistolehtori Max Ryynänen (Aalto-yliopisto) keskustelivat Tiedeklubilla 14.9.2022 siitä mitä, miksi ja miten estetiikan tieteenalalla voi tutkia. Yllämainittujen keskustelijoiden taustat kertovat siitä, että esteettistä ilmiötä voi lähestyä tieteellisesti m...

Toimittaja Anu Silfverberg pohtii tieteen replikaatiokriisiä jaksossa Tiede on totta toistaiseksi. Kuunnelma on julkaistu alun perin Tiede on totta toistaiseksi – 8. Kansallisessa tiedeviestinnän kongressissa 25.11.2021. Kansallinen tiedeviestintäkongressi otti osaa Tutkitun tiedon teemavuoteen kysymällä, miten totuudenmukainen tieto syntyy, ketkä tietoa tuottavat ja ketkä sitä välittävät. Tapahtu...

Turun yliopiston sosiologian professori ja THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas ja Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen keskustelivat 18.5.2022 Tiedeklubilla hyvinvoinnista ja sosiaalisesta kestävyydestä ikääntyvässä yhteiskunnassa. Ohjelmasta vastasi Vaalavuon johtama, Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama SustAgeable-konsortio. Hyvin...

Yleisen kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist ja kirjallisuudentutkija, filosofian tohtori Maria Laakso keskustelivat Tiedeklubilla 20.4.2022 kirjallisuuden klassikoista ja siitä, miksi klassikoita kannattaa yhä lukea ja tutkia. Tilaisuuden järjesti Kirjallisuudentutkijain seura. Klassikko puhuttelee ihmisiä aikakaudesta riippumatta, ja siihen kiteytyy jotakin universaalia ihmisyydestä. Monis...

Nuorisotutkimuksen vastaava tutkija Tomi Kiilakoski ja nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia keskustelivat maaliskuun Tiedeklubilla 23.3.2022 nuorten ilmasto- ja ympäristövaikuttamisen keinoista ja näihin liittyvistä tunteista. Keskustelu pohjasi 16.3. ilmestyneen Nuorisobarometrin tuloksiin. Vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutetun haastattelututkimuksen kohteena ovat Suomessa asuvat...

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista. Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran Koulu ja menneisyys. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirjaa 2021 ”Oppivel...

AVOTT- koordinaatio jakoi 2021 syyspäivillä Avoimuuden edistäjät -palkinnon sekä kaksi kansallista Avoimen tieteen palkintoa. Valtteri Rajamäki haastatteli palkinnonsaajia tapahtumassa. -- Podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista. Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita sarjaan kuuluvaa julkaisua Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkee...

Toimittaja Leena Mattila haastatteli Principal Scientist Olli Törmäkangasta Orion Pharmalta marraskuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 17.11.2021. Tilaisuuden järjesti Suomalaisten Kemistien Seura. Lääkekehityksessä on kuljettu pitkä matka: pajunkuoren käytöstä kipujen lievittämisessä aina virtuaaliseulonnan hyödyntämiseen uuden lääkkeen valmistuksessa. Lääkkeiden tutkimus ja kehitystyö...

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista. Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Väki voimakas sarjaan kuuluvaa julkaisua Työväki ja seksi. Helsinkiin saapui maal...

Open Access -viikon 2021 teemana rakenteellinen tasa-arvo. Väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros, asiantuntija Nina Järviö (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) ja pääsihteeri Henriikka Mustajoki (TSV, Avoimen tieteen sihteeristö) keskustelevat viestintäharjoittelija Valtteri Rajamäen (TSV) kanssa, miten tasa-arvokysymykset liittyvät avoimeen tieteeseen. -- Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan e...

Toimittaja ja kirjailija Riikka Suominen haastatteli Suomen ympäristökeskuksen johtavaa hydrologia Noora Veijalaista lokakuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 13.10.2021. Viime kesänä Saksassa tulvat veivät mennessään ihmisiä, autoja ja asuntoja. Onko syytä pelätä näin käyvän myös Suomessa ilmastonmuutoksen kiihtyessä? SYKEn johtavan hydrologin Noora Veijalaisen mukaan ei. Meillä ei ole...

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista. Oletko koskaan halunnut olla kärpäsenä katossa eliitin pidoissa? Ja miettinyt millaisia ateriointitapoja Suomessa oli 1810-luvulla ja millaisia illallisia eliitti järje...

Oman tutkimusdatan avaaminen tai muiden tuottaman avoimen datan käyttö on vasta nousemassa monilla tieteenaloilla, mutta puheteknologian alalla se on ollut arkipäivää jo vuosia. Datajoukkojen ja laskentatehojen kasvaessa käsiteltävät tutkimusongelmat ovat muuttuneet aina vain haastavammiksi, joten datan avaaminen ja ongelmien pohtiminen yhdessä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Henriikka Mu...

Ihmistieteelliset arkistoaineistot ovat rikkaita ja monimuotoisia, mutta ne sisältävät samalla usein paljon henkilötietoja ja muuta sensitiivistä ainesta. Kukaan ei ole aineistonhallitsija syntyessään, vaan opiskelijat tulisi mielellään jo opintojen alkuvaiheessa tutustuttaa vastuullisen aineistonhallinnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Näin voidaan varmistaa aineistojen ja datan saavutettavuus j...

Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda uusia avauksia. Jos tutkimuksen pohjana olevat kuvat ja numerot ovat avoimesti saatavilla ja helposti löydettävissä esimerkiksi dataservereiltä, kyseistä dataa myös hyödynnetään ja siihen viitataan enemmän. Avoin tutkimusdata vähentää turhaa työtä ja helpottaa itse tutkimuksen tekemistä, sillä aikaa ja rahaa säästyy muihin tarpeisiin. Henriikka Mu...

Lääketieteen alalla esimerkiksi genomidata rakentuu aina aiemmin kerätyn datan päälle. Samalla tutkimusdata monipuolistuu ja tarkentuu, mikä mahdollistaa entistä paremman mallinnuksen ja yksityiskohtaisemman tarkastelun. Jos tämän tyyppinen data ei olisi avointa ja kansainvälisesti jaettua, se epäilemättä hidastaisi lääketieteen kehitystä. Henriikka Mustajoen kanssa ajatuksia avoimen datan hyödyis...

Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 kolmannessa ja viimeisessä jaksossa keskustellaan ihmisen asemasta maapallolla älykkäänä lajina, joka on ryhtynyt muokkaamaan kotiplaneettaansa yhä voimakkaammin. Kaikki muutoksista eivät kuitenkaan ole olleet toivottuja. Ihmiskunta elää nyt suuren murroksen aikaa: alamme ymmärtää, että olemme yhä edelleen osa monimutkaista ja suurta järjestelmää, joka muuttuu...

Yritysten ja yliopistojen sekä erilaisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä on tutkittu avoimen tieteen näkökulmasta melko vähän. Yritykset haluavat suojella liiketoimintaansa, joten tutkimusaineistojen ja -datan anonymisoinnin sekä tunnistettavuuden kysymykset nousevat erityisen tärkeiksi. Kiinnostusta yhteistyöhön ja tutkitun tiedon mahdollisuuksiin kuitenkin on, toimivat ratkaisut tu...