Sotataidon ytimessä

Millainen on Suomen maavoimien taistelutapa ja miten sitä koulutetaan asevelvollisille? Miten taistelutapaa on tutkimuksen avulla viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty? Entä ovatko Ukrainan sodasta tehdyt havainnot aiheuttaneet tarvetta hienosäätää suomalaista taistelutapaa? Aiheesta keskustelemassa ovat everstiluutnantit Marko Palokangas ja Sami Koverola. Jakso on viides osa 11-osaista podcast...

Asevalvonnan tämänhetkinen tila on huolestuttava. Ydinaseiden rajoitussopimusjärjestelmä on murentunut tai murenemassa, ja ydinasevaltiot modernisoivat aseitaan. Tarve uusille sopimuksille on kriittinen, mutta poliittinen ilmapiiri niiden syntymiselle ei ole suotuisa. Kiristynyt tilanne ei myöskään lähetä kannustavia viestejä ydinaseettomille valtioille. Mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen viimea...

Miten laajaa reserviä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa? Entä millaisia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta löytyy muualta maailmasta? Muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt keskustelua reserviläisten hyödyntämisestä maanpuolustuksen tukena. Miten se voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana asiaa on mukana pohtima...

Mitkä ovat Venäjän tavoitteet arktisella alueella? Millaisilla keinoilla se pyrkii lisäämään sotilaallista toimintakykyään ihmisen toiminnan kannalta osittain jopa vihamielisissä olosuhteissa? Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, erikoistutkija Pentti Forsström ja korkeakouluharjoittelija Jonna Niskanen tarkastelevat sitä, onko Venäjän toimis...

Sotilaallisen voimankäytön ohella yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan vihamielisesti monin eri tavoin. Minkälaisia ovat laaja-alaisen vaikuttamisen keinot ja ilmentymät? Entä miten laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi varautua tai miten sitä voi torjua? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana aiheesta on keskustelemassa erityisasiantuntija Mari Aro Turva...

Miten EU-maiden yhä syvenevä puolustusyhteistyö onnistuu, kun niiden välillä on niin suuria eroja? Muuttuvatko valtiot keskenään samankaltaisiksi yhteistyön johdosta? Entä ovatko samanlainen politiikka ja ajattelu yhteistyön edellytyksiä, vai yhteistyön seurauksia? Strategisen kulttuurin murros Euroopassa (STRAX) -tutkimushanke luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointi...

Minkälaisia vaikutuksia vahvalla taloudella on puolustusvalmiuteen ja puolustushaluun? Miten epävakaa tai heikko kansantalous vaikuttaa kykyyn puolustautua laaja-alaista vaikuttamista vastaan? Entä mikä on rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin merkitys erilaisissa kriiseissä ja purevatko talouspakotteet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimass...

Todellinen sotilaallinen valmius luo pidäkkeen, koska hyökkääjä tietää joutuvansa sotimaan yrittäessään yllätyshyökkäystä. Mistä eri osatekijöistä sotilaallinen valmius koostuu ja miten sitä voidaan kehittää sekä tehostaa? Mitkä ovat varautumisen ja valmiuden eroavaisuudet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokangas pureutuu sotilaallisen valmiuden edellytyksiin väitöstutkimusta aihepiiristä teke...

Why didn’t Russia fight according to its own doctrinal thinking and training when invading Ukraine? In this episode Michael Kofman , director of the Russia Studies Program at CNA, joins Lt. Col. Simo Pesu and senior researcher Pentti Forsström from the Finnish National Defence University’s Russia Research Group to discuss about Russia’s journey to war and fighting in the invasion of Ukraine. They...

Jaksossa Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto ja panssarivaunujen asiantuntija Esa Muikku keskustelevat Vickers-panssarivaunujen historiasta sekä siitä, miten ja miksi panssarivaunuja säilytetään museoissa.

Upseerin uralle? Jaksossa kadetit Juhani Juujärvi ja Väinö Kieleväinen sekä kapteeni Esko Äärynen keskustelevat siitä, mitä hakeutuminen Maanpuolustuskorkeakouluun pitää sisällään. Käsittelyssä ovat hakukelpoisuusehdot, valintakoepäivän sisältö ja kokeisiin valmistautuminen. Lisäksi kadetit kertaavat omia kokemuksiaan ensimmäisen vuoden opinnoista sekä pohtivat, miten ne ovat vastanneet ennakko-od...

Jaksossa käsitellään nuorten suhtautumista maanpuolustukseen, asevelvollisuuteen ja Suomen turvallisuuteen. Lisäksi jaksossa avataan mitä varusmiespalveluksen suorittaminen erityistehtävissä tarkoittaa. Äänessä ovat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Miina Kaarkoski sekä erityistehtävissä tutkimusavustajina palvelevat kaartinjääkärit Silvia Sommarberg ja Milla Lonka.

ERIKOISJAKSO: Vuosi sitten 24.2.2022 Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkimusavustaja Santeri Kytöneva, everstiluutnantti Simo Pesu ja erikoistutkija Jukka Viitaniemi keskustelevat sodan nykytilanteesta sekä pohtivat, millä tavalla Venäjän asevoimat ovat käyneet taisteluja Ukrainassa, mistä Venäjän sodankäynnin tavat juont...

Tässä jaksossa sotatieteiden tohtorit, everstiluutnantti Juha Hollanti ja majuri Mika Penttinen keskustelevat juuri julkaistusta Sotilasjohtaja taistelussa -artikkelikokoelmasta. Aiheina ovat sotilasjohtaja taistelussa ja alivoimaisen taktiikka. Moderaattorina toimii apulaissotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Tässä jaksossa keskustellaan Maanpuolustuskorkeakoulun kolme viikkoa kestäneestä ampuma- ja taisteluharjoituksesta Vuosangassa ja harjoituksen pedagogisista tavoitteista osana kadettien koulutusta. Tämän lisäksi jaksossa puhutaan laajemmin kadettien ensimmäisen opiskeluvuoden opintojen sisällöistä ja vaatimuksista. Keskustelemassa ovat sotilaspedagogiikan apulaissotilasprofessori, everstiluutnantt...

Erikoisjaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa ja oppilaskunnan puheenjohtaja, yliluutnantti Antti Nissinen keskustelevat 30 vuotta täyttäneen korkeakoulun juhlavuodesta, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Vuoden ensimmäisessä jaksossa keskustellaan sotilaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä sotilaskoulutuksessa sekä erilaisista fyysisistä rasitteista ja vaatimuksista tositilanteessa. Äänessä ovat kapteeni, liikuntatieteiden maisteri Joonas Helén ja apulaisprofessori, liikuntatieteiden tohtori Jani Vaara.

Tässä jaksossa Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto ja dokumentoija Toni Tuupanen keskustelevat siitä, mitä Sotamuseo tarkkaan ottaen tekee, miten se liittyy Puolustusvoimiin ja missä roolissa Sotamuseo on ollut eri historian vaiheissa Suomessa.

Kiinan sotilasstrategian ydin on pysynyt pitkään samana, mutta viime vuosikymmeninä on muodostunut yhä keskeisemmäksi ajatus informatisoituneesta sodankäynnistä. Tässä jaksossa keskustellaan Kiinasta Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Purasen uuden kirjajulkaisun, Informaatioherruus, kautta. Aiheina ovat muun muassa Kiinan hallinnon tavoitteet nopeasti muuttuvassa maailmassa, kiinalais...

Toisen tuotantokauden avaavassa jaksossa valokeilassa on Venäjän valtiollinen mobilisaatio. Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu sekä erikoistutkijat Jukka Viitaniemi ja Pentti Forsström avaavat, mitä mobilisaatio Venäjällä konkreettisesti tarkoittaa, mitä se sisältää ja miten se eroaa Suomen valmiuden sekä mobilisaation määritelmistä. Tämän lisäksi...

ERIKOISJAKSO: Ukrainan sotaa on kestänyt jo puoli vuotta. Ukrainan itsenäisyyspäivänä äänitetyssä erikoisjaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkimusavustaja Santeri Kytöneva, everstiluutnantti Simo Pesu sekä erikoistutkijat Jukka Viitaniemi ja Pentti Forsström analysoivat Venäjän toimintaa Ukrainassa sekä sodan pitkittymisen syitä Venäjän sotatieteiden näkökulmasta.

Ukrainassa käydään sotaa maalla, merellä ja ilmassa. Viimeisessä  Ukrainan sotaa käsittelevässä podcast-jaksossa everstiluutnantti Jarmo Mattila, komentaja Iiro Penttilä, everstiluutnantti Inka Niskanen sekä sotilasprofessori Marko Palokangas keskustelevat asiantuntijoita kiehtoneista vastoinkäymisistä ja menestymisistä Ukrainan sodassa.

Valtiollisia tavoitteita, strategiaa ja sotilaallista voimankäyttöä. Eversti Petteri Kajanmaa sekä Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas ja apulaissotilasprofessori Antti Paronen keskustelevat Ukrainan sotaa ohjanneista valtiollisista ja sotilashallinnollisista seikoista.

Preussilainen kenraali Carl von Clausewitz esitteli 1800-luvulla konseptin, jota hän kutsui sodan usvaksi. Tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa, apulaissotilasprofessori Antti Paronen ja sotilasprofessori Marko Palokangas keskustelevat sodan usvan luonteesta ja miten sen vaikutukset esiintyvät Ukrainan sodassa.

Ukrainan sotaan keskittyvän sarjan uusimmassa osassa sotilasprofessori Marko Palokangas ja sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö keskustelevat sodan yksityistämisestä ja yksityisten toimijoiden vaikutuksesta sotaan Ukrainassa.