Sotataidon ytimessä

Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle? Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO – Perspectives on Strategy”, jonka ovat toimittaneet Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen strategian tutkijat professori Tommi Koivula, apulaisprofessori Matti Puranen ja Antti Seppo. Suom...

Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa. Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen avaruustoiminnan kasvu, teknologinen kehitys ja muuttunut turvallisuustilanne ovat vaikuttaneet avaruuden rooliin puolustuksessa? Millaisia uusia teknologioita ja kyvykkyyksiä avaruustoiminnassa on...

How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence? Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new ideas move from research and early-stage concepts into technologies that can support real defence needs? This episode of the Military Innovations podcast series focuses on NATO DIANA: NATO’s...

Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä? Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asevoimien, tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Miehittämätön ilmailu ja GPS-paikannus ovat esimerkkejä teknologioista,...

Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta? Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden merkitystä osana sotilaallista toimintaa. Mikä tekee innovaatiosta sotilaallisen? Mikä on Puolustusvoimien innovaatioyksikkö ja millainen rooli sillä on innovaatiotoiminnan edistämisessä? Jaksossa...

Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa turvallisuustilanteessa? Tässä jaksossa tarkastellaan merisodankäynnin ajankohtaisia teemoja Itämerellä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien tuomiin kyvykkyyksiin, Itämeren eri...

Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä? Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on. Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun ICT-tukihenkilö Benjamin Wallenius ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusavustaja Luukas Vesala. Jakson moderaattorina toimii vies...

Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna? Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut reilussa neljässä vuodessa, ja mitä tämä muutos kertoo sodan luonteesta sotatieteilijän silmin. Miten suomalainen reserviläisarmeija taipuu osaksi Naton rakenteita? Miksi...

Miten koulutetaan yhtä aikaa tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tutkija sekä laajakatseinen humanisti? Tässä jaksossa syvennytään Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin upseerien täydennyskoulutuksessa, erityisesti uusimuotoiseen yleisesikuntaupseerikurssiin. Toimiminen osana liittokuntaa edellyttää ajattelun laajentamista puolustushaaralähtöisestä toiminnasta kohti yhteisoperaatioita. Millaisia tiet...

Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin? Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan sotatieteiden maisterit kykenevät soveltamaan tieteellistä osaamista työtehtävissään ja heillä on valmiudet toimia tieteenalansa asiantuntijoina. Tässä jaksossa sukelletaan kolmen maisteriopi...

Meriyhteydet ovat olleet maailmantalouden elämänlanka ja siksi niiden hallinnasta on taisteltu jo vuosisatojen ajan. Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, ovat nostaneet merireittien haavoittuvuuden jälleen keskiöön. Tässä jaksossa syvennytään merisodankäynnin kehitykseen 1980-luvun Persianlahden tankkerisodasta aina nykypäivän Hormuzinsalmelle. Miten merisota on muuttunut? Mi...

Millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta vaaditaan nykyisessä epävakaassa turvallisuusympäristössä? Turvallisuusympäristön muutos ja monenkeskisen yhteistyön haasteet ovat muuttaneet kriisinhallinnan kenttää merkittävästi. Nykyaikaiset kriisit eivät rajaudu yhteen sektoriin – ne edellyttävät entistä laajempaa osaamista esimerkiksi sotilas- ja poliisitoiminnasta, humanitaarisesta työstä sek...

Miten varmistetaan, että maksuliikenne ja sähköverkot toimivat myös poikkeusoloissa? Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana – mutta entä digitaalisesti? Tässä jaksossa syvennytään suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuteen digitaalisessa ympäristössä. Mitä tarkoitetaan digitaalisella huoltovarmuudella ja miten se eroaa kyberturvallisuudesta? Entä mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa digitaalisessa ympäri...

Niin kauan kuin on sodittu, sodankäyntiä on haluttu tarkastella, opettaa ja kehittää. Tähän yhden välineen on tarjonnut sotapelaaminen. Miten ja miksi sotapelataan? Mitä eroa simulaattoreilla ja sotapeleillä? Millaista roolia tekoäly näyttelee sotapelaamisessa? Voidaanko sotapelaamisella ennustaa tulevaa? Miten Natossa sotapelataan? Millainen rooli reserviläisillä on sotapelaamisessa? Mitä pitäisi...

Tekoäly, autonomiset järjestelmät ja miehittämättömät laitteet ovat jo nyt osa nykyaikaista sodankäyntiä. Mutta missä vaiheessa puhe tappajaroboteista siirtyy tieteiskuvitelmista todellisuudeksi, ja mitä se tarkoittaa sodan etiikan, johtamisen ja tulevaisuuden taistelukenttien kannalta? Tässä jaksossa pureudutaan autonomisten ja miehittämättömien järjestelmien kehitykseen sotilaallisessa konteksti...

Voiko voittava tarina ratkaista konfliktin lopputuloksen? Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen turvallisuuden keskeisistä ilmiöistä. Konflikteissa kamppaillaan yhä enemmän tarinoista, merkityksistä ja mielikuvista – siitä, kuka määrittää todellisuuden ja kenen kertomus saa yleisön puolelleen. Sosiaalisen median, tekoälyn ja syväväärennösten aikakaudella vaikutet...

What drives Russia’s actions on the world stage? How is it using its resources to shape its future and global influence? What are the key challenges researchers face when studying Russia’s military development? This year’s Russia Seminar takes on these pressing questions. In this episode, Head of the Russia Group Simo Pesu and Senior Researcher Pentti Forsström reflect on how the Russia Seminar ha...

Miten Euroopassa päätetään, mistä asioista tulee turvallisuuskysymyksiä, ja miksi juuri tietyt uhkat nousevat yhteisiksi eurooppalaisiksi huolenaiheiksi? Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan turvallisuutta kollektiivisen turvallistamisen näkökulmasta. Keskustelussa pureudutaan siihen, millä logiikalla erilaiset ilmiöt – kuten laajamittainen maahantulo, ilmastonmuutos, terrorismi tai energiakriisi...

Kun puhumme sodasta, mieleen nousevat usein taistelut ja ihmisten kärsimys. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, mitä sota tekee ympäristölle – vesistöille, maaperälle, metsille ja rakennetulle ympäristölle. Silti ympäristön tuhoutuminen vaikuttaa suoraan ihmisten selviytymiseen, terveyteen ja arkeen, ja sen seuraukset voivat jatkua vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Uudessa podcast-jaksossa...

Tämän jakson vieraana on eversti Jaro Kesänen, joka aloitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävässä 1. joulukuuta. Kesänen saapuu Santahaminaan Brysselistä, Naton sotilaskomitean puheenjohtajan erityisneuvonantajan tehtävästä, ja hän on MPKK:n historian ensimmäinen ohjaajataustainen rehtori. Keskustelussa tarkastellaan, millaisena Kesänen näkee MPKK:n tehtävän muuttuneessa turvallisuusympäri...

Miltä näyttää 2020-luvun moderni taistelukenttä, ja mitä oppeja Venäjä asevoimat ovat saaneet uuden teknologian keskellä Ukrainan rintamalta? Tässä jaksossa pureudutaan Venäjän armeijan sopeutumiseen, uudistumiseen ja ajoittain myös kompurointiin Ukrainan sodan aikana. Keskustelu kulkee jalkaväen arjesta taistelutilan läpinäkyvyyteen, droonien merkitykseen, tulenkäytön murrokseen sekä venäläisen o...

Pelote on noussut viime vuosina keskeiseksi käsitteeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Mutta mitä pelote oikeastaan tarkoittaa ja miten se näkyy käytännön sotilasstrategiassa, diplomatiassa ja päätöksenteossa? Tässä jaksossa pureudutaan pelotteen käsitteeseen, sen teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Keskustelussa...

Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta? Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sota...

Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi? Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia motiiveja ja haavoittuvuuksia päätösten taustalta löytyy, ja miten viranomaiset voivat arvioida lähteen antaman tiedon luotettavuutta. Vieraana on sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Marko Uot...

Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä? Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat...