Sivumennen

Johanna on lukenut Siri Hustvedtin kirjan Paul Austerin kuolemasta ja ymmärtää että surukirjalisuudella on aina paikkansa. Surusta puhuu myös Anna Lindhin poika David ensimmäisessä haastattelussaan. Jonna on katsonut Backroomsin ja miettii, miten se kanavoi hänen uniminäänsä. Entä mitä uutta Zadie Smith tuo ikivanhaan keskusteluun kulttuurisesta omimisesta.

Johanna on katsellut Devil wears Prada 2:n ja analysoi sen käsitystä naisista työelämässä. Entä mistä kertoo vanhojen mallien suosio muodin maailmassa? Jonna on lukenut Leonora Carringtonin Kuulotorven ja unelmoi jo ajasta vanhana, anarkistisena naisena.

Keskustelemme kolmesta teoksessa, jossa nainen todistaa hulluksi tullutta maailmaa (kuulostaako tutulta, anyone?): Solvej Ballen Tilavuuden laskemisesta, Marlen Haushoferin Seinä sekä Pluribus-tv-sarja. Lisäksi Johanna kertoo yhden-naisen-kapinastaan ja Jonna pohtii seksin merkitystä nykytelkkarissa.

Johanna ja Jonna vuodattavat sentimentaalisesti mutta myös järkiperäisesti seuralaiseläimistään ja heidän herättämistä ajatuksista. Miksi Mary Gaitskill ja Doris Lessing onnistuivat hoivaamaan eläimiä mutta eivät lapsiaan? Miksi Vivian Gornick kritisoi Lessingin kissakirjoituksia? Ja miten tämä liittyy siihen, kuinka Laura Gustafssonin Lihakirja meillä vastaanotettiin? Paljon kysymyksiä, vastaamme...

Jenny Erpenbeckin romaani Kairos saa meidät keskustelemaan muun muassa monipuolisesta totuudesta, ihmisten välisestä vallankäytöstä (jota joskus rakkaudeksi erehdytään kutsumaan) sekä ihmisen suhteesta valtioon. 

Jatkamme keskustelua yksinäisyydestä: millaista on digitaalinen yksinäisyys? Entä miten tekoälyn väitetään ratkaisevan ongelmat, jotka se itse asiassa aiheuttaa. Mutta voiko taide lievittää yksinäisyyttä, kuten Olivia Laing uskoo? Puhumme myös kahdesta avioliittokäsityksestä: tuoko se kaaokseen järjestystä (muusikko Nick Cave) vai onko se väkivaltaa (Rachel Cusk). Voiko taiteilijanainen&...

Olivia Laingin kirja Yksinäisten kaupunki pohtii taiteilijaelämäkertojen kautta yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Me pohdimme, onko yhteisöllisyys vastaus yksinäisyyteen ja mistä sitä löytää? Entä kenellä on nykymaailmassa oikeus yksityisyyteen? Ja miksi politiikka on seksikästä mutta poliitikkojen seksielämästä emme halua tietää mitään?

Jonna ja Johanna etsivät yhteisöllisyyttä kirkon penkistä ja videopalvelusta. Missä voi tuntea yhteyttä ihmislajiin, saada lohdutusta pelkoon ja löytää vastarinnan paikkoja? Lisäksi he syventyvät Jonas Hassen Khemirin romaaniin Siskokset, jonka johdattamana he puhuvat mm. vaikenemisesta ja avautumisesta.

Populaarikulttuurissa seksi näyttäytyy usein valtapelinä, mutta irlantilaiskirjailija Sally Rooney haluaa kuvata seksikohtauksilla sitä, miten yhteys kahden ihmisen välillä syntyy. Onnistuuko hän pyrkimyksessään uudessa Intermezzo-kirjassaan? Puhumme myös David Lynchin sanattomasta yhteyden solmimisesta elokuvan kielen avulla sekä siitä, mitä Babygirl-elokuva puolestaan kertoo seksuaalisuudesta. J...

Koskaan ei ole liian myöhäistä palata pikkujoulutunnelmiin! Vuoden pimeimpänä aikana puhumme paikkoihin piilotetuista äänettömistä viesteistä, puhumme unista ja niiden ihmisistä ja puhumme siitä, voiko hoivaajan nähdä toimijana. Jakson kirjana Han Kangin Älä jätä hyvästejä.

Ajan henki on saavuttanut Sivumennenin kuin varkain. Johanna on vieraillut  Auschwitz-Birkenaussa ja tutustunut natsielämäkertoihin. Jonna on syventynyt holokaustikirjallisuuteen ja -elokuviin. Mutta onko maailma menettänyt yhteyden siihen, mitä fasismi on? Ja nyt kun mieliämme manipuloivat mitättömät miehet algoritmien avulla, onko ihmisyydellä toivoa?

Kirjallisuus innoittaa Jonnan ja Johannan puhumaan intohimosta mieheen ja intohimosta demokratiaan. Jakson muita aiheita ovat sukeltelu ja omahyväisyys. Mainitaan siinä myös sanat workshop, johtamisoppi ja implementointi – sekä Matti Vanhanen.

Miranda Julyn uusi romaani Nelinkontin on villinhauska ja viiltävän epätoivoinen romaani keski-ikäisen naisen avioliittokriisistä, keski-iän kriisistä, vaihdevuosista sekä seksuaalisesta heräämisestä. Romaanin pidäkkeettömyys saa Johannan ja Jonnan pohtimaan myös aitouden käsitettä.

Palaamme elokuisiin tunnelmiin ja puhumme politiikkaa. Jonna on katsonut kaikki demokraattien puoluekokouspuheet ja tuntee itsensä pieneksi. Johanna on suorittanut Mad Menin uudelleen ja joutuu hyväksymään sen, että oli kymmenen vuotta sitten vauva. Kysymme, miksi kauneusoperaatiot saavat x-sukupolvessa aikaan tunnereaktion (mutta emme osaa vastata kysymykseen). Sukupolvien kit...

Salman Rushdien teos Veitsi – mietteitä murhayrityksen jälkeen on kirjallisuusviitteistä turboahdettua ja kaunopuheista terapiakirjallisuutta, pohdiskelua siitä mitä ateisti ajattelee, kun oma henki pelastuu kuin ihmeen kaupalla. Se on myös rakastuneen miehen vuodatusta ja dad jokesia. Siksi ja siitä huolimatta hieno. Mietimme myös miksi meemifikaatio horjuttaa todellisuudentajuamme ja m...

TV-spesiaali! Pari tai parikymmentä ajatusta ja tunnetta Netflixin superhitistä One Day - Sinä päivänä. Pohjautuuhan se David David Nichollsin kirjaan! Ja onko mitään parempaa kuin menetetty rakkaus – jonka voi saada ehkä takaisin..? Puhumme myös lohtutelkkarin ongelmallisesta historiankirjoituksesta ja huijaridokumenttien viehätyksestä.

Jaksossa uppoudutaan muistoihin ja valheisiin. Aiheita: Miten niin himokuntoilu on lähellä fasismia? Miten niin ihminen saa kääntää katseen itseensä? Miten niin ihminen saa valehdella? Ja jakson aluksi kiinnostunut katsaus tuleviin kevään kirjoihin!

Uusi vuosi on alkanut vailla riemuhuutoja. Johanna kertoo, miksi podcast on ollut tauolla, Jonna on matkannut viime vuonna kirjojen kautta itäiseen Eurooppaan. Puhetta isistä ja tyttäristä, trendiennustuksia, ja lopuksi ilmaan heitetty toive tälle vuodelle. 

Onko olemassa jokin venäläinen sielu? Onko demokratia Venäjällä mahdollista? Miksi uskoimme korttihuijaria? Mihail Šiškinin kirja Sota vai rauha saa myös pohtimaan, olemmeko vastuussa edeltävien sukupolvien teoista. Johanna ainakin ryhtyy välittömästi pesänselvitykseen. Jonna taas pohtii katoavatko individualismin ja helikopterivanhempien aikakaudella kaikki ne raastavat kuvaukset tunnekylmien van...

Jonna tunnustaa reagoivansa taiteeseen tunteella – ja ehkä jopa mittaavansa taidekokemusta sillä. Johanna puolestaan tietää kuulostavansa teknologiavastaiselta – ja tunnustaa ehkä jopa olevansa sitä. Jaksossa puhutaan Adornosta ja Aleksijevitšista, jotka molemmat katsoivat niin tarkasti omaa aikaansa, että näkivät samalla tulevaisuuteen. Mutta pystymmekö me enää erottamaan totuutta fiktiosta? Ja m...

Lydia Sandgrenin esikoisromaani Läpileikkaus herättää kysymyksiä sivistyksestä, kulttuurista ja taiteesta: Onko sivistys vanhanaikaista? Onko kulttuuri nykyisin vain yksilön väline olla parempi työntekijä? Entä voiko mitäänsanomaton mies vailla persoonaa olla hyvä näkökulmahenkilö? Miksi kaikki populaarikulttuurin coolit naiset juoksevat?

Tässä jaksossa Sivumennen antaa maanläheisiä ohjeita, miten tukea kirjallisuutta. Nojatuoli ja lukusana viisikymmentä mainittu. Entä mikä ohjaa Salman Rushdien kirjoittamista? Ja voiko kirjallinen maku militarisoitua? Lisäksi mietimme Knausgårdin suopealla avustuksella, miksi romaanilla on merkitystä, ja menemme ajatuksissamme solmuun. Jakson kirjana on Ágota Kristófin Iso vihko, joka näyttää soda...

Olga Ravnin tulevaisuuteen sijoittuva romaani Alaiset on etäännytetty mutta täynnä tunnetta. Miksi vaalimme muistojamme ja tunteitamme viimeiseen asti, vaikka ne tuottaisivat tuskaa? Puhumme myös siitä, miltä näyttää suomalainen kyykytyskulttuuri Iida Rauman Hävityksessa – mutta myös, millaista elämä on iranilaisessa patriarkaatissa? Lopuksi esitämme huolen (jälleen kerran) teknologisesta kehityks...

Uusi vuosi, uusi kevät, uudet luettavat kirjat (joista osa ei ole uusia). Jonna suosittelee itkua ja taidetta Tukholmassa, ja Johanna aikoo tehdä kaikkensa, jotta eräs Suomessa häpeällisen vähälle huomiolle suuruus saadaan päivänvaloon. Paljon puhetta tunteista ja siitä, puhutaanko tunteista liikaa.

Opportunismin aikakausi riivaa Johannaa: onko demokratia niin huonolla tolalla, että odotamme yrityksiltä enemmän vastuullisuutta kuin poliitikoilta? Jonna taas inspiroituu posthumanismista – millaisia seurauksia kannamme sisimmässämme siitä, että syömme ja kulutamme toislajisia - ja olisiko aika kohdata eläimen syyttävä katse? Molemmat rakastavat Kerstin Ekmanin kirjaa Suden jälki, jossa vanhan m...