Sivistyksen Supervoimia

Jälleen kerran Sivistyksen Supervoimat lähtevät merelle ja nousevat Komentosillalle. Luvassa on Supervoimien reksispesiaali, joka kertoo mistä nyt tuulee! Mukaan otetaan aina myös tutkimusnäkökulma ja jakso taustoitetaan tieteellisellä tutkimuksella. Luommehan tieteeseen nojautuvaa tilannekuvaa. Tässä reksispesiaalissa komentosillan ruorissa on vieraamme, Samuli Hanhisalo, Alarannan koulun rehtori...

Tässä jaksossa sukellamme ryhmäoppimisen maailmaan:siihen, miten vuorovaikutus ja toisten tukeminen rakentavat oppimista yhdessä. Aiheesta keskustelemassa ovat Satu-Maaria Toppinen (KM, erityisopettaja ja kehittäjäopettaja) ja Sara Ahola (KT, tutkijatohtori). Jakson aikana pohditaan sitä, miksi ryhmätyö ei aina sujuja millaiset yksilölliset ja sosiaaliset tekijät - kuten vireystila,psykologinen tu...

Tällä kertaa Sivistyksen Supervoimia lähtee merelle ja nousee Komentosillalle. Luvassa on Supervoimien reksispesiaali, joka kertoo mistä nyt tuulee! Mukaan otetaan aina myös tutkimusnäkökulma ja jakso taustoitetaan tieteellisellä tutkimuksella. Luommehan tieteeseen nojautuvaa tilannekuvaa. Oltaisiinko ihmisiksi? Tässä jaksossa käsitellään maailman muuttumista yksilökeskeisemmäksi. Mihin katosi yht...

Kuvataidekasvatuksella on tärkeä rooli eri oppiaineita yhdistävässä monialaisessa ja monitieteisessä opetuksessa – puhutaan sitten ilmiöoppimisesta tai STEAMistä. Tässä podcast-jaksossa taiteitten merkityksestä ja keinoista STEAMissä keskustelevat STEAM oppimisen ja opettamisen dosentti Sari Harmoinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta ja Annamari Manninen, joka työske...

Koulut ovat kirjastojen tärkeimpiä ja vakiintuneita yhteistyökumppaneita. Jaksossa keskustellaan koulun ja kirjaston yhteistyön eduista ja haasteista sekä pohditaan, miten haasteet voitaisiin ratkaista. Tässä jaksossa näistä aiheista keskustelevat kasvatustieteiden tohtori Siinamari Ylivuori ja valtiotieteiden tohtori Anu Ojaranta. Ylivuoren tausta on opetuksessa ja Ojarannan tausta on kirjastoiss...

Esi- ja alkuopetus luovat pohjaa lapsen oppimispolulle ja olisi suotavaa, että lapsen siirtymä päiväkodista kouluun sujuisi mahdollisimman joustavasti ja ehyesti. Tämä vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen henkilöstön välillä. Mutta miten käytännössä lapsen siirtymistä esikoulusta ensimmäiselle luokalle voidaan tukea? Entä millaiseen rooliin nousevat lapsen tunne- ja vuorovai...

Lasten ja nuorten lukutaito on herättänyt keskustelua, varsinkin heikkenevien PISA-tulosten julkaisun jälkeen. Tässä jaksossa Päivi Jokinen, joka työskentelee suomen kielen opettajana Oulun yliopistossa ja on tehnyt väitöskirjan ”Pikkulukutaitojen posthumanistiset toimielmat: Ihmiskeskeisyyden ongelma ja lukutaidon uudelleenajattelun mahdollisuudet” sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, S2-...

Onko hyvän tekeminen meiltä hukassa, tulisiko sitä opetella myös kouluissa? Annammeko me kasvattajat eväitä hyvään elämään ja kohtuullisuuteen vai kasvatammeko vain materiankaipuuta? Professori Arto O. Salonen ja kehittäjäopettaja Jussi Tomberg keskustelevat siitä, mitä on ekososiaalinen sivistys ja hyvä elämä. Ekososiaalisesta sivistyksestä voit lukea lisää Aikuiskasvatus-lehden artikkelista:  ht...

Lapset ja nuoret ovat palanneet kouluihin. Myös psyykkisesti oireilevat oppilaat ovat jossain määrin kaikkien opettajien arkea. Sairaalaopetus tarjoaa tukea etenkin psyykkisesti oireileville oppilaille. Millaista on sairaalaopetus tänään ja millaisia oppilaita siellä eri pituisilla jaksoilla opiskelee? Tässä podcastissa maamme sairaalaopetuksesta keskustelevat erityispedagogiikan professori, entin...

Suomen koululaitoksessa matematiikalla on tärkeän oppiaineen asema. Matematiikan oppimisesta ollaan Suomessa huolissaan, eikä vähiten, kun Pisa-tulokset kerta toisensa jälkeen heikkenevät. Oppilaat pelkäävät matematiikkaa, jännittävät matematiikan kokeita ja useat oppilaat kokevat matematiikan asiat vaikeiksi. Olemme paljon pohtineet aikuisten kesken, mitä aikuiset voisivat tehdä tukeakseen matema...

Monikielisyys ja -kulttuurisuus on yhä selkeämmin läsnä koulujen arjessa ja monikielisten oppijoiden määrä luokissa kasvaa. Kielitietoinen toiminta voi auttaa ihan kaikkia oppilaita. Mutta mitä kielitietoisella toiminnalla tarkoitetaan? Miten luokassa voidaan käytännössä tukea monikielisiä oppilaita? Entä mitä eroa on monikulttuurisuuden ja interkulttuurisuuden käsitteillä? Tässä podcast-jaksossa...

Ilman huoltajia Suomesta turvapaikkaa hakeneiden, eli yksintulleiden nuorten elämää kuvataan usein sanalla haavoittuvuus. Näiden nuorten haavoittuva asema tunnistetaan yleisesti, sen sijaan heidän tarpeensa olla yhdenvertainen osa yhteisöä jää tunnistamatta. Suomessa yksintulleiden nuorten elämää määrittävät useat erilaiset institutionaaliset käytänteet, joiden olemassa olo saattaa kouluissa jäädä...

Sokerideittailuilmiö on normalisoitumassa myös Suomessa ja ”ainahan voi alkaa Sugar Babyksi” voi olla liian tuttu heitto nuorten keskuudessa. On tärkeää, että sokerideittailuilmiöstä puhuttaessa sitä ei glamourisoida, vaan myös sen haitoista puhutaan. Mutta mitä sokerideittailu on? Missä menee sokerideittailun ja seksuaaliväkivallan raja? Millä tavoin seksuaali- ja turvataitokasvatus voi ennaltaeh...

Opintojen keskeyttämistä on totuttu pitämään riskinä syrjäytymiselle. Lukiossa keskeyttäminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin ammatillisessa koulutuksessa, mutta yksittäisen opiskelijan elämässä se on kuitenkin merkittävä käännekohta. Lukiossa ohjaus kuuluu kaikkien tehtäviin, mutta tämä “koko koulu ohjaa” -periaate toteutuu vielä vaihtelevasti eri kouluilla. Kirsi Raetsaari (KT) tarkasteli v...

Tässä jaksossa Sanna Wenström ja Mia Lappalainen keskustelevat positiivisesta johtamisesta teoriassa ja käytännössä. Mitä positiivinen johtaminen on ja mitä se ei ole? Miten johdetaan positiivisesti ja mitä positiivinen johtaminen tarkoittaa oppilaitoksen arjessa?  Miten positiivinen johtaminen näyttäytyy työyhteisön tasolla? Miten positiivisena johtajana voi kehittyä?   KT, FM, ammatillinen erity...

Ai mikä Sivistyksen supervoimia -podcast? Tässä jaksossa kerromme lyhyesti, mistä podcastissa on kyse.

Lasten ja nuorten psyykkisen tuen tarve on lisääntynyt, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen merkitys on noussut keskiöön useissa julkisissa keskusteluissa. Kouluissa tapahtuva mielenterveyden edistäminen on monisäikeinen ilmiö, joka toteutuu usealla tasolla koulun arjessa. Anna Onnela (FT) tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden edistämistä peruskouluissa. Tulosten mukaan koulun henk...

Kemia ja biologia mielletään usein toisilleen vieraiksi aloiksi. Kuitenkin biologian keskeisillä ilmiöillä on vahva kemiallinen ulottuvuus ja monet kemian hienoimmat ilmiöt liittyvät biologiaan. On vaikea edes kuvitella kestävää kehitystä ilman kemiaa ja biologiaa. Tässä podcast-jaksossa kemian ja biologian rajamailla keskustelevat kemian professori Jouni Pursiainen ja eläinfysiologian emerituspro...

Kouluarjen erilaiset tilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita, minkä vuoksi tunteiden säätely ja sen tukeminen puhuttavat paljon opettajia. Tiina Törmänen (KT, tutkijatohtori) tarkasteli väitöstutkimuksessaan 6. ja 7. luokan oppilaiden tunteita ja tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen oppiminen herättää oppilaissa paljon erilais...

Lentomatkailu paha, kansainvälisyys hyvä?  Mietimme liikkuvuutta ja matkustamista kestävyyden näkökulmasta. Miten nämä teemat liittyvät koulujen kansainvälisyyteen? Tarvitaanko muutosjoustavuutta? Tule kuulolle. Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettajan Jussi Tombergin kanssa aiheesta keskustelee matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.

Koulukiusaaminen on äärimmäisen vakava, mutta arkipäiväinen ilmiö. Koulukiusaamisen käsitteen voi jakaa kahteen yleiseen kategoriaan: arjen vertaishaasteisiin sekä kouluväkivaltaan. Miten nämä näyttäytyvät koulun arjessa? Entä mikä on toimintaympäristön suhde koulukiusaamiseen? Kuuntele kasvatustieteen professori ja tutkija Maija Lanaksen sekä opettaja ja Suomen Vanhempainliiton kokemusasiantuntij...

Kolmiportainen tuki ja siihen liittyvät epäkohdat ovat olleet jo vuosia lehtien otsikoissa, opettajien ja huoltajien huolenaiheena sekä oppilaiden puutteellisen tuen järjestämisen keskiössä. Helena Nykänen on paneutunut tähän aiheeseen sekä tehostetun tuen toteutumiseen omassa väitöskirjassaan (julkaistu vuonna 2021). Kuuntele tutkija Helenan Nykäsen ja alueellisen tuen palveluvastaavan Ulla Netsä...

Suomalaisen peruskoulun nykytila, opettajien työ ja inkluusion toteutuminen pitävät yllä moniäänistä keskustelua yhteiskunnassamme. Marjut Kokko KT, erityispedagogi on tutkinut yhteisopettajuudella saavutettavia hyötyjä perusopetuksessa. Yhteisopettajuus pedagogisena työtapana linkittyy vahvasti inklusiivisiin arvoihin. Sen kautta pyritään edistämään kaikkien oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä....

Kokevatko koulunkäynninohjaajat olevansa osa työyhteisöä? Entä miten opettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä voitaisiin tukea? Tässä podcast-jaksossa yliopiston lehtori ja tutkija Riikka Sirkko sekä koulunkäynninohjaaja Anu Kujala pureutuvat muun muassa koulunkäynninohjaajien vaihteleviin kokemuksiin yhteenkuuluvuudesta ja niihin vaikuttaviin tekijöihin, sekä erityisesti siihen, millaisia...

Suomalaisten lasten päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt  viime vuosina. Se herättää huolta kasvattajissa. Sirpa Sneck,  erityisopettaja ja kasvatustieteen tohtori on tutkinut väitöskirjassaan  koulupäivään lisätyn liikunnan vaikutuksia matematiikan oppimiseen.  Suomalaisessa interventiotutkimuksessa lisättiin liikkumista  kolmasluokkalaisten oppitunneille ja tu...