Kirjarovio

KIRJAROVIO #26 — PENTTI LINKOLA Pentti Linkola (1932–2020) oli yksi suomalaisen kulttuurihistorian ristiriitaisimmista, kiistellyimmistä ja omalaatuisimmista hahmoista. Hänet muistetaan usein provokaatioista, synkistä tulevaisuudenvisioista ja tinkimättömästä luonnonsuojelusta, mutta harvemmin kirjailijana ja esseistinä, jonka tekstit käsittelivät luonnon, teknologian, modernisaation, pyhyyden ja...

Olavi Paavolainen (1903–1964) kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joiden ympärillä keskustelu ei ole koskaan täysin päättynyt. Häntä on pidetty modernistina, opportunistina, eurooppalaisena kosmopoliittina, esteetikkona, kulttuuripessimistinä, journalistina, aikansa hermolla eläneenä tarkkailijana ja toisinaan myös miehenä, joka meni liian lähelle aikansa vaarallisimpia virtauksia ymmärtääk...

Kirjarovion toisessa erikoisjaksossa käsittelemme Olavi Paavolaista yhdessä kirjailija ja elämäkerturi Panu Rajalan kanssa. Jaksossa käymme läpi Paavolaisen elämää, hänen keskeisiä teoksiaan, sekä hänen asemaansa suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Keskustelussa tarkastellaan myös elämäkerran kirjoittamista lajina ja sitä, miten kirjailijan elämä ja tuotanto asettuvat samaan kokonaisuuteen. Haasta...

KIRJAROVIO LIVE #24 — VÄLITILINPÄÄTÖSKirjarovio keskittyy hetkeksi itseensä. Tässä lähetyksessä emme käsittele yksittäistä teosta tai kirjailijaa, vaan koko projektia sellaisena kuin se tähän mennessä on muodostunut. Kyseessä on eräänlainen välitilinpäätös: mitä on tehty, mitä on opittu — ja mitä on vielä tulossa. Käymme läpi Kirjarovion jaksoja kronologisesti ja temaattisesti:– mitkä keskustelut...

Hyvä ja huono kirjoittaminen ovat luonnehdintoja, joita käytämme aika huolettomasti. Harvemmin pysähdymme miettimään, mitä niillä oikeastaan tarkoitamme. Kun sanomme, että jokin kirja on hyvä, viittaammeko kieleen, rakenteeseen, ajatuksiin, vaikutukseen – vai siihen, miltä lukukokemus tuntui? Ja jos sanomme kirjaa huonoksi, tarkoitammeko teknistä heikkoutta, ideologista vierautta vai vain sitä, et...

Kirjarovio – Futurismi & fasismi Tässä Kirjarovion laajassa keskustelujaksossa pureudutaan italialaiseen futurismiin ja sen monisyiseen suhteeseen fasismiin kirjallisuuden, historian ja kulttuurin näkökulmasta. Lähtökohtana on futurismi modernin kokemuksen äärimmäisenä muotona: meluna, nopeutena, teknologiana, sodan estetiikkana ja tietoisen provokaation keinona. Keskustelu etenee Filippo Tomm...

Kirjarovio – Futurismi & fasismi | Marja Härmänmaa Tässä Kirjarovion erikoisjaksossa kuullaan Turun yliopiston modernin italian kirjallisuuden dosentti Marja Härmänmaa , joka avaa italialaisen futurismin ja fasismin suhdetta kulttuurihistorian näkökulmasta. Keskustelussa käsitellään futurismia kirjallisena ja taiteellisena liikkeenä, sen suhdetta modernisaatioon, sotaan ja teknologiaan sekä si...

Jun’ichirō Tanizaki on yksi 1900-luvun merkittävimmistä japanilaisista kirjailijoista, jonka tuotannon kautta modernin Japanin kulttuurinen itseymmärrys on pitkälti muotoutunut. Hänen pitkä uransa ulottuu keisarillisen Japanin viimeisistä vuosikymmenistä sodanjälkeiseen aikaan, ja hänen teoksensa kulkevat näiden murrosten mukana kokemuksellisella ja esteettisellä tasolla. Tässä Kirjarovion jaksoss...

Tässä Kirjarovion kahdennessakymmenennessä jaksossa käsittelemme kirjailija Juha Seppälää (s. 1956), yhtä suomalaisen nykyproosan keskeisistä nimistä. Seppälä aloitti uransa 1980-luvun modernistina, mutta hänet tunnetaan ennen kaikkea 1990-luvulta lähtien ilmestyneistä rakenteellisesti rohkeista ja yhteiskunnallisesti terävistä teoksistaan, kuten Super Market (1991) ja Suomen historia (1998). Jaks...

Kirjarovion 19. jakso käsittelee Oscar Wildeä. Oscar Wilden esseet ovat 1800-luvun lopun kirjallisen estetiikan ehkä johdonmukaisin ja samalla ristiriitaisin ilmaus. Tässä jaksossa tarkastelemme Wilden taide- ja kauneuskäsitystä Timo Hännikäisen suomentaman esseekokoelman Naamioiden totuus pohjalta. Keskustelussa avataan Wilden suhdetta tyyliin, valehteluun, kärsimykseen ja moraaliin – sekä siihen...

Kirjarovion toisen kauden päätösjaksossa käsittelemme omaelämäkerta-, muistelmakirjallisuutta ja autofiktiota aina August Strindbergistä Seppo Heikinheimoon. Mukana myös Klaus Kinskin "Tarvitsen rakkautta" ja Werner Herzogin "Every Man For Himself and God Against All" ja monta muuta. Pohdimme tässä jaksossa missä menee liioittelun ja valheen ero - ja onko sillä merkitystä. Kirj...

Tässä Kirjarovion 17. jaksossa perehdymme erilaisiin dystopioihin kirjallisuudessa. Dystopiat eivät ole pelkkiä synkkiä tulevaisuusvisioita, eivätkä vain kirjallisuuden lajityyppejä, vaan kulttuurisia diagnooseja – tapoja kartoittaa yhteiskunnan kollektiivista alitajuntaa. Dystopiaromaanit eivät ole pelkästään tulevaisuuden painajaisia – ne ovat aikansa ilmapuntareita, peilejä, joiden säröt paljas...

Yukio Mishima (1925–1970) oli yksi 1900-luvun kiistanalaisimmista ja kiehtovimmista kulttuurihahmoista – kirjailija, esseisti, näytelmäkirjailija, näyttelijä, kehonrakentaja, traditionalisti ja itsemurhan koreografi. Hän ei ainoastaan kirjoittanut teoksia, vaan rakensi elämänsä taideteokseksi, jonka huipennus oli rituaali-itsemurha – estetiikkaa, politiikkaa ja henkilökohtaista myyttiä yhdistävä l...

Sota ei ole mieletöntä! “Sota on aina ollut kirjallisuuden suuri tarina. Se on sen rehellisin ja samalla armottomin peili.” Sota ja kirjallisuus ovat kulkeneet yhdessä halki vuosituhansien. Homeros antoi meille Troijan, Shakespeare kuvasi Agincourtin, Runeberg loi Suomen kansallisen sotakuvaston, jossa kulminoituu pohjoinen pysyvyys ja kohtalonomainen kestävyys: “Viel’ isänmaan on kunniana sen urh...

Tervetuloa Kirjarovion neljännentoista jakson pariin. Tässä 2025 vuoden ensimmäisenssä jaksossa käsittelemme romanialaissyntyistä Emil Ciorania ja muita nihilistin leiman saaneita kirjailijoita. Espanjalaisfilosofi Fernando Savater kuvaili Ciorania, hänen toimittamansa ”Adíos a la filosofía” -kirjan esipuheessa näin: ”Cioranin tuotanto ei ollut laaja: kolmenkymmenen vuoden aikana kahdeksan kirjaa,...

Tällä kertaa aiheenamme on George Orwell – mies, joka teki totuuden etsimisestä kirjallisen elämäntehtävänsä. Orwell, oikealta nimeltään Eric Arthur Blair, syntyi vuonna 1903 brittiläiseen keskiluokkaiseen perheeseen Motiharissa, Bengalissa, Intiassa, osana imperiumin koneistoa, jota hän myöhemmin niin kiihkeästi kritisoi. Hänen nuoruutensa Britanniassa ja kokemuksensa siirtomaahallinnon palveluks...

Kirjarovion yhdestoista jakso käsittelee ranskalaiskirjailija Louis-Ferdinand Célinä. Louis-Ferdinand Céline (1894–1961), oikealta nimeltään Louis-Ferdinand Auguste Destouches syntyi 1894 Pariisissa. Céline oli vakuutusvirkailijan ja pitsikauppiaan ainoa poika ja lapsuutensa hän vietti Pariisin esikaupunkialueella Courbevoiessa. Céline on yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja samalla kiistanalaisimm...

Kirjarovio palaa kesätauolta! Syksyn ensimmäisen jakson aiheena on vankileirikirjallisuus, eli se miten 1900-luvun keskitysleirikokemukset heijastuivat kirjallisuuteen. Käsiteltävänä on useita teoksia, muiden muassa Solženitsynin "Vankileirien saaristo", Šalamovin "Kolyman kertomuksia" ja Tadeusz Borowskin "Kotimme Auschwitz". "Vankileirien saariston" Joseph...

Kirjarovion yhdeksännessä jaksossa jatkamme edellisen jakson aiheella. Käsittelemme tässä jaksossa Houellebecqin suhtautumista rakkauteen, seksiin ja ihmiselämään. Keskustelua käydään myös elämän Suurista Kysymyksistä, tekoälystä, teologiasta ja paljon muusta. Muistelemme myös Kirjarovion ensimmäistä tuotantokautta ja sen huippuhetkiä. Paljastamme myös mitä Kirjarovion toisella tuotantokaudella ta...

Kirjarovion kahdeksannessa jaksossa paneudutaan ranskalaiskirjailija Michel Houellebecqiin. Kirjarovion molempiin juontajiin suuren vaikutuksen tehnyttä kirjailijaa käsitellään kahden jakson voimin. Kirjarovion Houellebecq-jakso lähetettiin vappuaattona suorana klo 22 alkaen, se on katsottavissa YouTubessa (https://www.youtube.com/watch?v=mPrCh1wEofo) Tämä jakso on siis ensimmäinen osa kaksiosaise...

Kirjarovion seitsemännessä jaksossa pureudutaan sensuuriin, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Jaksossa käsitellään myös sananvapautta ja cancel- kulttuuria. Tämän päivän maailmassa, jossa napinpainallus voi pyyhkiä pois, sumuttaa tai yrittää muuttaa historian kerroksia tai muokata tulevaisuuden muistia, meidän on kysyttävä: kenellä on oikeus päättää, mikä on liian vaarallista luettava...

Kirjarovion kuudes jakso paneutuu 60- luvulla merkkiteoksensa kirjoittaneen Marko Tapion "Arktinen hysteria"- kirjasarjaan. Käymme läpi myös Tapion elämää, maailmankatsomusta, "sodan filosofiaa" ja paljon muuta. Marko Tapion kesken jäänyt elämäntyö kiinnostaa yleisöä yhä nykyäänkin. Kyseessä on monin tavoin merkittävä ja ainutlaatuinen kirja suomalaisessa kirjallisuuden histori...

Tällä kertaa jaskon aiheena Maria Jotunin klassikkoteos, "Huojuva talo". Kirja on yhdistelmä armotonta avioliittokuvausta, aateromaania, naturalismin perinnettä, dostojevskilaista psykologista kerrontaa, sivistyneistökuvausta ja paljon muuta. Huojuvan talon Jotuni sai valmiiksi 1935 mutta joka unohduksiin jäätyään löytyi uudestaan ja ilmestyi vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1963...

Kirjarovion tämän vuoden viimeinen jakso, ja se onkin monella tapaa erityislaatuinen. Jakso tulee suorana lähetyksenä ja siinä on äänen lisäksi tällä kertaa myös kuva. Lähetystä voi seurata suorana Kirjarovion verkkosivuilta klo 21:00 alkaen, ja jälkeenpäin tallenne tulee katsottavaksi YouTubeen ja muihin keskeisiin verkkopalveluihin. Aiheena on kirjallisuus ja päihteet. Päähuomio on monen kirjail...

Kirjarovion kolmannessa jaksossa käsitellään nykykirjallisuuden merkkiteosta, "Hyväntahtoiset". Kirja on vaikuttanut molempiin Kirjarovion juontajiin syvästi ja herrat Antila ja Hännikäinen pitävät sitä eräänä modernin kirjallisuuden merkittävimmistä teoksista. -- ”Hyväntahtoiset” on nykyromaanin voimannäyte älymystöön kuuluvan natsiupseeri Maximillian Auen edesottamuksista aina Saksasta...