Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Kaikuluotain, perinteinen tai live, on mukana jäällä. Näppäintekniikka on jo hallussa, mutta miten kalastat sen kanssa? Liikkuuko kala vai Sinä? Kalastatko odottavalla vai aktiivisella taktiikalla tai kenties keskityt tiukasti rajattuun alueeseen? Entä jos kaveri on mukana jäällä, miten saadaan kalastukseen tehoa yhteistyöllä. Näitä tilanteita sekä syntyjä syviä, pohditaan kaikuluotain taktiikoihi...

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle. Hyppää Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin sa...

Kun mittari näyttää kymmeniä pakkasasteita, kalastus alkaa yleensä muuttua kärsimykseksi. Talvi onkin erinomaista aikaa huoltaa välineet tulevaa kautta varten. Kun kalastuskausi on kuumimmillaan, silloin harvoin riittää aikaa vaihdella koukkuja tai hitsailla jigejä. Mutta kun television ääreen istuessa ottaa syliinsä yhden vieherasian ja käy koukut läpi, huolto tulee tehtyä melkein itsekseen ja uu...

Kalastuslaki on muuttunut vuodelle 2024. Vapaa-ajankalastajilla on ilmoitusvelvollisuus koskien uhanalaisia kaloja sekä vieraslajeja. Omakala-sovellus tarjoaa helpon tavan hoitaa velvollisuus. Lain perusteena on tarve saada mahdollisimman hyvä kuva näiden kalojen tilasta ja kantojen kehityksestä. Omakala tarjoaa käyttäjälle muutakin kuin ilmoituskanavan. Kuuntele Jari Ranniston podcast, jossa pere...

Hissipilkintä on tekniikka, joka soveltuu sekä kalojen etsintään välivedestä että erityisesti ahvenen aktivointiin. Pilkkijältä tekniikka vaatii aktiivisuutta, mutta kalustopuolella pärjää samoilla välineillä kuin muulloinkin. Ahvenen hissipilkinnässä tehokkain viehe on yleensä tasapainopilkki ja saaliskalat keskimääräistä karkeampia. Siian kohdalla kohteena ovat kalaa syövät isompikokoiset yksilö...

Jääkalastuksen suosio kasvaa! Periteinen pilkkiminen on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti, eikä kaikkia jääkalastuksen muotoja enää välttämättä tunnista pilkkimiseksi. Välineet ovat kehittyneet isoin harppauksin ja käyttömukavuus sekä -mahdollisuudet lisääntyneet. Tässä Kalastajan Radion jaksossa tarkastelemme millaisia kalastajia jäällä liikkuu ja miten he kala...

Siika on vesistöihimme eniten istutettu kalalaji. Istutuksia tehdään rannikkoalueilta pikkujärville asti. Siikalajeja erotellaan useampiakin, vaikka lajittelu jakaakin mielipiteitä. Vapakalastajalle siika on pienisuisena ja ajoittain ravintonsa puolesta hyvinkin valikoivana haasteellinen vastapeluri. Parvikalana se on kuitenkin siitä kiitollinen, että yleensä toimivan metodin ja vieheen löytyminen...

Suurkalojen pyynti on kalastuksen kuninkuusluokka, ja kukapa ei isoa kalaa haluaisi saada. Mutta tässä, jos missä pätee sanonta nallekarkkien jakautumisesta, tasan eivät mene myöskään isot kalat. Suuria kaloja voisi kalastuksen näkökulmasta ajatella omina lajeinaan. Suurhauenkalastaja ei tavoittele normaalin kokoisia haukia, ja toisaalta hauenkalastaja saa suurhaukia saaliikseen vain sattumalta. J...

Vanha hokema sanoo, että vanhuus ei tule yksin. Ei niin, sen myötä tulee monenlaista kremppaa, jotka tuovat muun muassa kalastusharrastamiseen lisää haastetta. Näkö heikkenee, lihaksisto jäykistyy, pissattaakin tämän tästä. Kuuntele 48-vuotiaan toimittajan omaelämäkerrallinen ruikutus ja jos kuulut samaan sukupolveen, voivottele rohkeasti mukana. Ja jos olet nuorempi ja ajattelet, ettei tämä koske...

Lirkkiminen on kalastuksen laji, jossa lyhyellä vavalla, pikkiriikkisellä koukulla ja mitättömän kokoisella syötin palalla ongitaan pieniä kaloja hämärässä, otsalampun valoa hyväksi käyttäen. Jos itse lajikalastus ei kiinnosta, kannattaa joskus iltahämärissä mennä kirkkaan lampun kanssa tutkimaan rantavesiä. Kahlaamattakin pääsee näkemään kaloja, samoin laitureilta vaikka makuuasennosta. Hyvänä il...

Kuolleen täkykalan käyttö jigauksessa on tehokas tapa erityisesti kylmässä vedessä kalastettaessa. Keski-Euroopassa se on suosittu tapa erityisesti talvikaudella kuhan tavoittelussa. Sopivilla välineillä täkyä voidaan uittaa myös niin hauelle kuin ahvenellekin. Kuolleen täkykalan käyttö on hieman hitaampaa ja työläämpää kuin jigin käyttö, mutta haastavissa oloissa usein erittäin tehokasta. Toimitt...

Jigaustekniikoita on maailmalla runsaasti. Kalastustoimittaja Jari Rannisto kertoo, mistä tekniikat ovat lähtöisin ja mitä reittiä ne tulevat Suomeen. Myös lainsäädäntö vaikuttaa myös jigaukseen. Osa muutoksista tapahtuu varsin nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa jigikalastuksen osalta? Mitkä ovat parin tulevan kauden trendit ja uudet tekniikat? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministe...

Jos harrastat jigikalastusta, oletko kokeillut pysty- eli vertikaalijigausta? Se on mielenkiintoista ja parhaimmillaan heittojigausta tehokkaampaa. Lajiin on suhteellisen helppo tutustua, sillä siihen tarvitaan vain painavampia päitä ja haarukkapyrstöisiä kalajigejä. Kokeilla voi heittojigivälineilläkin, vaikkakin pidemmän päälle tarvitaan heittovapaa jäykempi vapa. Moni vertikaalijigausta kokeill...

Perhokalastus on yksi mielenkiintoisimmista tavoista kalastaa haukea. Hauki on perhovavan päässä väkevä vastus ja vastaiskun tekeminen vaatii harjoittelua. Kuten tietysti heittäminenkin. Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi sumupläkässä, perho hakkaa vieheen mennen tullen. Tässä jaksossa Niko Satto kertoo vinkit ja niksit hauen perhokalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousmi...

Kalastuksessa luotaimet ja tekniikka on helpottanut huomattavasti kalojen ja etenkin kalapaikkojen löytämistä. Varsinkin jigikalastuksen kasvattaessa suosiotaan, on peruslähtökohtana se, ettei ”tyhjää paikkaa” kannata heittää. Kaikuluotain on monessa erinomainen apuväline kalastajalle, mutta sen käyttö vaatii hiukan harjaantumista. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi perusteita kaikuluotaimista, j...

Sanonnan mukaan lohta ei oteta, se annetaan. Haastavan vastuksen tarjoava lohi on vuodesta toiseen haluttu kalastuksen kohde. Yksi Euroopan parhaimpana pidetyistä lohijoista on Norjan Gaula. Mikäli haluaa pidellä suurlohta perhovavan päässä, Gaulalla se on mahdollista. Joskaan ei todellakaan helppoa. Tässä podcastissa voit aistia, millaisia tunteita lohenkalastus herättää. Kalastajan Radion mahdol...

Oikean kokoisella vieheellä on oleellinen merkitys kalastuksen tuloksellisuuteen. Miten veden lämpötila vaikuttaa jigin koon valintaan? Pitkän linjan kalastaja ja toimittaja Jari Rannisto pohtii asiaa ahvenen, hauen sekä kuhan näkövinkkelistä ja kertoo myös mitä esimerkiksi kuhan ravintotutkimuksista voidaan asiasta päätellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalaston...

Merellä hauen syyskausi alkaa, kun veden lämpötila laskee 15-16 asteen tuntumaan, yleensä syyskuun puolivälin, ja ensimmäisten syysmyrskyjen aikaan. Ja jatkuu jäiden tuloon. Syys-lokakuussa, kun vesi on vielä lämpimämpää, saadaan tyypillisesti määrällisesti parhaat saaliit, loppusyksyn ja alkutalven ollessa taas suurhauenkalastajan juhlaa. Lämpötilan lasku, ja muutos kalan elinympäristössä vaikutt...

Vaappujen käyttö ahvenenkalastuksessa on jäänyt vähiin. Hiukan hankalana heitettävänä sen sijaan on helpompi valita joku toinen viehetyyppi, mutta vaapuilla on kuitenkin paikkansa ahvenenkalastajan vieherepertuaarissa. Ahven nimittäin hyödyntää koko vesipatsasta saalistaessaan, ja joskus on päiviä kun viehe pitää uittaa selvästi kalojen yli. Ja tähän vaappu sopii kuin nenä päähän.  Kuuntele jakso...

”Lehtien vertailutesteissä pärjää se, joka maksaa eniten” -väite elää sitkeästi, vaikka tosiasiassa isoille lehtitaloille puolueeton journalismi on kunnia-asia. Tässä podcastissa Niko Satto ja Mika Nummisto kertovat 20 vuoden jutuntekokokemuksella taustoja lehtien vertailutestien tekemisestä, hauskoista sattumuksista ja parhaista testimuistoista. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousm...

Kun liveluotaimessa näkyy iso kalakaiku, ja kun siitä kaiusta täräyttää jigiin kolmen kilon suurlahna, saattaa tulla mieleen, että niitä voisi onkia ihan tosissaan. Kalastajan Radion Teemu ja Niko lähtivät selvittämään, onko lahnan suurkalarajan ylittäminen lastenleikkiä. Kuuntele, kummat olivat etevämpiä, lahnat vai radiomiehet. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kala...

Lämpimän veden ahven on siitä kiitollinen kalastuskohde, että sille kelpaa monet erilaiset tekniikat. Tämä tarjoaa kokeilunhaluiselle kalastajalle lähes loputtomat mahdollisuudet kokeilla uusia tekniikoita ja vieheitä. Lusikkauistinta ei pidetä ahvenen kalastuksessa minään ykkösvalintana. Se on ajoittain todella tehokas erityisesti välivedessä saalistavalle ahvenelle. Myös talvikalastuksesta tutut...

Moni on saattanut saada virvelillä säyneen, joku joella kalastava ehkä turvankin. Suuret kalaravintoa syövät särkikalamme tarjoavat mielenkiintoisen ja vähän mystisenkin haasteen – ja mikä parasta, niitä voi kalastaa silloin kun on kiva ilma! Haastateltavana biologi Jussi Aho, kalastusvälinealan asiantuntija Petri Varis sekä turpapioneeri Henri Vairinen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja mets...

Jos tavanomainen ”kalastelu” tuntuu joskus tylsältä, kun ennätyksiäkään ei joka päivä pysty parantamaan, erilaiset tavoitteelliset jutut voivat pitää harrastuksen virkeänä. Yksi idea on yrittää kalastaa hauki kaikista Suomen maakunnista. Tällä reissulla Niko Satto kalastaa Keski-Suomen ja Etelä-Savon pinnakaloja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvar...

Vaappu on ylivoimaisesti suosituin kuhan uisteluviehe. Pohjoisamerikkalaisilla kalavesillä tilanne ei ole aivan niin selvä. Uistelussa käytetään paljon kastemadoilla tai juotikkailla terästettyjä lippoja. Myös lusikkauistimet ovat suosittuja. Lusikat kelpaavat myös meidän kuhallemme. Ajoittain ne voivat olla myös hyvinkin tehokkaita. Useimmat uistelijat eivät ole niitä edes tosissaan kokeilleet. P...