Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Kalastuksen luvat ja valvonta ovat kestopuheenaiheita kalastajien keskuudessa. Asiat on hyvä kerrata viimeistään nyt kun avovesikausi on monella aloituspisteessä. Nyt siis katse omiin lupiin, välineisiin ja tiedon ajantasaisuuteen. Kalastajan Radion podcastin toimittaa Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Nykyinen kalastuslaki antaa mahdollisuuden myydä sisävesiltä pyydettyä kalaa pienissä määrin suoraan kuluttajille. Tätä varten ei vielä tarvitse rekisteröityä ammattikalastajaksi. Tarkoitus on varmaankin ollut lainsäätäjällä hyvä. Käytännössä asia ei ole niin suoraviivaista. Kymmenien kilojen päiväsaaliita saatetaan tarjoa ammattikalastajille siinä toivossa, että he myisivät saaliin eteenpäin oman...

Kuhan istutukset ovat tunteita herättävä asia kalastajien keskuudessa. Toiset väittävät, että ne näkyvät suoraan kalan koossa niin, että kuhien koko on pienentynyt. Toiset ovat tyytyväisiä siihen, että kuhaa riittää kalastettavaksi. Pääjärvellä Hämeenlinnassa tehtyjen tutkimusten mukaan viisivuotiaat kuhat pienenivät noin kymmenellä senttimetrillä vuodesta 2003 vuoteen 2014. Kalastajan Radio Podca...

Kalatalouteen liittyvä koulutus tuottaa Suomessa asiantuntijoita meille ja maailmalle. Aiemmin kalastusharrastus näkyi hakijoissa, nykyisin kalatutkimuksen pariin hakeudutaan opintojen aikana puhjenneen mielenkiinnon myötä. Toistaiseksi kiinnostuneita on riittänyt ja maisteriohjelmat ovat pysyneet käynnissä. Muutos voi toki tulla myös toista kautta. Alan opettajakunta ikääntyy lähivuosina ja sillo...

Lahna on tuttu saalis verkkokalastajille, mutta myös onkeen lahna käy oikeassa paikassa. Viimeisessä osassa kalalajeja esittelevästä podcast-sarjastamme tuo parrasvaloihin pohjassa viihtyvän lahnan. Lahna viihtyy rehevässä vesistössä. Mutta edesauttaako se itse veden rehevöitymistä, muun muassa siitä keskustelee Anssi Leppänen Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa.   Ka...

Miten lähellä rantaa saa kalastaa, entä laittaa kiinteitä pyydyksiä? Mitä tarkoittaa haitan aiheuttaminen, josta kalastuslaissa puhutaan? Keskustelu lain kirjaimesta ja sen tulkinnasta on ryöpsähtänyt pinnalle Varsinais-Suomessa. Kirjoittelua alueen lehdissä on asiasta ollut niin uutispalstoilla kuin yleisönosastoillakin. Airisto-Velkuan kalatalousalue teki jopa asiasta yleiskokouksessaan esitykse...

Joskus olosuhteet yllättävät kalastajan ja pyydys katoaa. Kadonneiden pyydysten joukossa on kaikkea rapumerroista kalaverkkoihin. Harmitus tietenkin on verkkonsa kadottaneelle välitön vaikkakin lyhytaikanen seuraus. Kadonneilla, haamuverkoiksi muuttuneilla, pyydyksillä on kuitenkin pidemmällekin kantavia vaikutuksia. Passiivinen pyydys kun jatkaa kalastamista aktiivisena vaikka kukaan ei sen olinp...

Muikku on tuttu kala sisävesillä, vaikka yhä harvempi sitä nykyisin kalastaa. Sitä on kuitenkin hyvin saatavilla ja se on oivallinen ruokakala. Vaan mihin perustuu se, että välillä muikut tuntuvat häviävän vuosikausiksi jostain tietystä vesistöstä. Anssi Leppäsen kanssa Kalastajan Radiossa muikun maailmaa meidät johdattelee kalastusbiologi, tutkija Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta.    Kalas...

Kala iskee herkemmin kiinni uistimeen alueella, jossa kalastetaan vähän. Tämä tuntuma on ehkä monella kalastajalla. Eikä tuntuma ole aivan pelkkää mutuilua, vaan sille on tieteellistäkin näyttöä. Tutkimuskohteena kalojen käyttäytyminen ja oppiminen kalastuspaineen alla on verrattain uusi.   Tuore ruotsalaistutkimus esitteli melko suoraviivaisiakin päätelmiä siitä, miten alueen kalastuspaine vaikut...

Simojoen lohikanta on tällä hetkellä historiallisen heikko. Näin siitä huolimatta, vaikka alueella on paljon tehty parannustöitä jokiuomassa. Nyt yritetään puuttua valumavesiin, jotka on todettu ongelman juurisyyksi. Joen varsien soissa on aikoinaan tehty paljon ojituksia soille. Nyt niistä maksetaan hintaa, kun vesimassat eivät pidäty suohon vaan valuvat kuormittamaan jokea. Tapio Palvelut Oy käy...

Hauki on yksi vesistöjemme tunnetuimmista ja kunnioitetuimmista pedoista. Se on laajalle levinnyt saaliskala, joka tarjoaa jännitystä ja voimakasta vastusta siiman päässä. Anssi Leppänen jatkaa peruskalalajeihin pureutuvaa podcastsarjaa ja tutustuttaa meidät haukeen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän valottaa muun muassa sitä, miten...

Kalastusalalta puuttuu Suomesta AMK-tasoinen koulutus tällä hetkellä kokonaan. Iktyonomeja valmistui aikoinaan Turun ammattikorkeakoulusta. Viimeisinä vuosina koulutuksen suosio laski. Kun opiskelijaksi vielä vuosituhannen vaihteessa haki yli sata ihmistä, viimeisissä hauissa oli mukana alle puolet siitä määrästä. Koulutus oli myös suhteellisen kallista per opiskelija. Maa- ja metsätalosministeriö...

Happikato huomataan suomalaisissa järvissä usein vasta keväällä, kun havaitaan kalakuolemat. Happikato on ainakin osittain seurausta ilmaston muuttumisesta. Vaikka jääpeitteinen aika lyhenee, ei se välttämättä riitä helpottamaan tilannetta. Tämän talven pitkä pakkasjaksokin voi olla myrkkyä järviä happitilanteelle, sanoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Kari Saari. Mutta en...

Kirjolohi on haluttu saalis kalastajille. Laji elää Suomessa vain istutusten kautta ja se on vieraslaji. Mutta voisiko kirjolohi periaatteessa sopeutua niin, että jossain vaiheessa se alkaisi luontaisesti lisääntyä? Kalalajeja esittelevässä sarjassa asiantuntijavieraana tähän tutkimuksellista näkökulmaa tuo kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Anssi Leppänen haastattelee. Kalastaja...

Kuha on viime vuosikymmeninä muodostunut yleiseksi saaliskalaksi suomalaisissa sisävesissä. Se on lähisukulainen ahvenen kanssa, mutta saalistaa täysin eri konstein kuin esimerkiksi näkökykyynsä luottava ahven. Siksi kuha pärjää hyvin sameissa vesissä. Tuttuja kalalajeja esittelevä podcast-sarjamme seuraavassa jaksossa puhutaan kuhasta. Itä-Suomen yliopiston tutkijan, kalabiologi Hannu Huuskosen k...

Moni kalastaja muistaa lapsuuden kesät, auringon, mato-ongen, ensimmäisen saaliin, sormeen tarttuneen koukun. Kalastus luo elämyksiä ja muistoja. Niistä, ja siitä miten lapset ja nuoret saadaan innostumaan kalastuksesta harrastuksena puhutaan tänään Kalastajan Radiossa. Anssi Leppäsen vieraana on Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Elina Pusaa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa-...

Ahven on varmasti yksi tutuimmista kalalajeistamme. Se on runsaslukuinen saaliskala ja tarjoaa saalisriemun kesäiselle mato-onkijallekin. Tässä jaksossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeista kansalliskalaamme ahveneen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän kertoo muun muassa sen, vaikuttaako veden tummuus todellakin ahvenen...

Kala-alan ammattikoulutuksesta valmistuu osaajia kalastajista kalavesien hoitajiin. Osa ammateista on sellaisia, joissa työllistyminen onnistuu parhaiten yrittäjänä. Osalle taas löytyy palkkatyötä suhteellisen hyvin. Oppilaitosten hyvät työelämäyhteydet ohjaavat opiskelijat sellaisten työnantajien luokse, joilla on tarvetta työvoimalle. Anssi Leppänen tarttuu nettikeskustelun avulla siihen, millai...

Kalalajeja esittelevässä Kalastajan Radion sarjassa puhutaan tänään siiasta. Kala tuntuu olevan niin mestarillinen muokkamaan elämäänsä ympäristön mukaan, että kansansuussa puhutaan siitä monella etuliitteellä höystettynä. Kaikki ovat kuitenkin samaa lajia biologisesti katsottuna. Anssi Leppäsen haastateltava tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo muun muassa, että sii...

Tästä alkaa Kalastajan Radion uusi podcast-sarja, jossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeihin. Made on monen verkkokalastajan talvinen herkku. Se on ainoa makeissa vesissämme viihtyvä turskan sukulainen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tutustutaan syvänteissä viihtyvään helposti tunnistettavaan kalaan. Vaan maistuuko kesäinen made huonommalle kuin talvinen? Tähän uskomukseen oman vasta...

Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen omistajat ja valtio ovat saaneet keskustelut tänä vuonna alkuun. Saimaan järvilohen ja -taimenen kantojen osalta tärkeänä pidettyjen alueiden saamista kalojen lisääntymiskäyttöön yritetään jälleen ratkaista. Samaan aikaan järvilohen kantaa pidetään yllä viljelyn avulla. Yhtälö ei ole helppo ja varmoja ratkaisuja ei ole kenelläkään. Anssi Leppänen pur...

Tänä talvena on moni talvikalastaja katsellut kaihoisasti järvelle. Jääpeitettä ei ainakaan isompiin järviin ole muodostunut. Miten ilmastonmuutoksen ja vesien lämpötilavaihtelujen kanssa pärjäävät kalat? Sitä pohditaan Kalastajan Radion podcastissa. Anssi Leppäsen vieraana on työkseen vesistöjä ja niiden lajeja tutkiva professori Raino Kortet Itä-Suomen yliopistosta. Podcastissa selviää myös mihi...

Etenkin alkuruokapöydät notkuvat joulun aikaan kalaherkkuja. Moni kalastaja käyttää omia syksyn saaliitaan joulun kalaisiin ruokalajeihin. Myös kalakauppa käy kiivaimmillaan joulun aikaan. Jouluisiin kalaperinteisiin, historiaan, muistoihin ja vähän nykyaikaankin tutustuu Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitoma...

Vaelluskalakantojen palauttaminen vesivoiman tuottamiseen valjastettuihin jokiin voi tuntua ikuisuusprojektilta. Rahaakin palaa miljoonia ajan mittaan. Voimalaitosyhtiöllä on toki velvoiteistutuksensa, mutta se pelkästään ei palauta luonnollisia kantoja. Tarvitaan paljon muutakin työtä. Ratkaisut syntyvät usein kokeilun ja kokemusten kautta. Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta. Niistä yhteen...

Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Maksu koskee tällä hetkellä 18-69 vuotiaita. 47 euron vuosimaksu on monen mielestä yksi kalastuksen halvimmista kustannuksista. Joidenkin mielestä summa tuntuu kuitenkin liian korkealta ja maksamista vältellään. Paljonko vapaamatkustajia on, sitä on ehkä mahdoton sanoa. Kalastonhoitomaksuun ja siitä käytävä...