Ei jätetä lapsia yksin

Hallitus uudistaa lastensuojelulakia, ja muutosten vaikutukset näkyvät erityisesti sijaishuollossa. Mitä lain uudistamisessa pitäisi ottaa huomioon? Yhteiskunnan velvollisuus on tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa, mutta miten tämä toteutuu käytännössä? Kirjailija Joonatan Tola otettiin huostaan 7-vuotiaana. Hän kertoo, miten lastensuojelu vaikutti hänen elämäänsä, ja millaisia jälkiä epävakaat k...

Yrityksillä on niin paljon valtaa ja näkyvyyttä, että niiden toiminta vaikuttaa aina myös lapsiin. Yhteiskunnassa ja lainsäädännössä on pohdittava päätösten lapsivaikutuksia, mutta miten yritykset voivat ottaa ne toiminnassaan paremmin huomioon? Mitä tarkoittaa yritysten sosiaalinen vastuu, kun kyse on lasten oikeuksista? Elina Hirvosen vieraana ovat Fazerin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja José...

Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan ja toteuttaa itseään riippumatta perheen varallisuudesta ja taustasta. Nyt kymmenettuhannet suomalaislapset ovat vaarassa pudota köyhyyteen sosiaaliturvan leikkausten vuoksi. Onko kaikkien lasten tukeminen enää yhteinen arvomme? Vähävarainen lapsuus vaikuttaa elämänkulkuun monella tavalla ja ongelmat kasautuvat. Mahdollisuus harrast...

Lapset kasvavat maailmassa, jossa älypuhelin on läsnä pienestä pitäen. Vanhemmat tasapainoilevat ikärajojen, kavereiden painostuksen, ruutuajan ja sopivien sovellusten kanssa. Millaisia vaikutuksia älylaitteiden käytöllä on lapsen kehitykseen? Tutkimukset osoittavat yhteyden sosiaalisen median käytön ja nuorten mielenterveyden haasteiden välillä – toisaalta some voi tarjota vertaistukea juuri oike...

Miten päihteistä tulisi keskustella lasten kanssa? Suomessa nuorten huumekuolemat ovat kasvussa, ja päihteiden hankkiminen verkosta on entistä helpompaa. Turvallinen perhe-elämä on yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä, mutta silti kuka tahansa voi ajautua päihteiden maailmaan. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella päihteiden käytöstään luotettavan aikuisen kanssa. Elina Hirv...

Mitä kaikkea turvallinen lapsuus tarkoittaa? Ainakin sitä, ettei lapsen tarvitse elää pelossa tai nälässä. Turvaa tuottaa sekin, että lasta kannatellaan ja tuetaan, ja hän kokee olevansa tärkeä. Turvallinen lapsuus on myös etuoikeus, jota miljoonat lapset eivät saa kokea. Joskus turvattomuutta tuo lähipiiri. Miten lapset saisivat elämäänsä myös kodin ulkopuolisia, turvallisia aikuisia? Elina Hirvo...

Lastensuojelutoimet puhuttavat aina, kun julkisuuteen nousee tragedioita. Mutta onko vika lastensuojelun, jos resursseja leikataan - eivätkä ne palaudu koskaan ennalleen? Lastensuojelulakia ollaan muuttamassa, ja ammattilaiset toivovat parannuksia varsinkin varhaiseen puuttumiseen. Sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta miten perheitä voitaisiin auttaa paremmin jo paljo...

Yhdenvertaisuus on kaunis tavoite, mutta lasten ja nuorten arjessa se ei välttämättä toteudu. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa, syrjintää ja kiusaamista. Yhteiskunnan ja ympäristön asenteet aiheuttavat myös sisäistettyä vihaa omaa identiteettiä kohtaan. Ovatko asialla aina muut lapset ja nuoret vai valuvatko yhteiskunnan as...

Vapaaehtoistyöntekijät pyörittävät Suomea ja kannattelevat lapsia ja nuoria järjestöjen kautta. Vapaaehtoistyö on kuitenkin kaksisuuntainen kaista ja tuottaa merkityksen tunteita tekijälleen. Harva on myöskään koko elämäänsä vain jompaa kumpaa, vaan roolit muuttuvat. Joskus avuntarvitsija on sen antaja, ja päinvastoin. Voiko vapaaehtoistoiminta rakentaa laajemmin yhteisöllisyyttä ja auttaa ihmisiä...

Lasten ja nuoren mielen hyvinvointi on puhuttanut viime vuosina paljon. Masennus- ja ahdistusoireilu on lisääntynyt koko 2000-luvun, ja syitä on haettu esimerkiksi sosiaalisen median luomista paineista, pandemiasta sekä yksilökeskeisyyden ajasta. Mutta mitä ratkaisut voisivat olla? Patologisoimmeko ja analysoimmeko liikaa elämään kuuluvia hankalia tunteita, vaikka niitä voisi opetella sietämään pa...

Lasten ja nuorten osallisuutta kannatetaan juhlapuheissa, mutta näkyykö se mitenkään heidän arjessaan? Osallisuudella tarkoitetaan, että lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä ja ympäristöönsä – ja Suomi on myös sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, jolla sitä pyritään edistämään. Kuitenkin lapset ja nuoret vaikuttavat olevan usein vähän kakkosluokan kansalaisia...

Perhe-elämästä ja lasten kasvatuksesta puhutaan usein ongelmien kautta, vaikka suurimmalla osalla lapsista menee paremmin kuin koskaan. Suomalaiset vanhemmat ovat kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna hyvin uupuneita. Voiko kulttuurimme erityispiirteet, kuten ydinperheeseen käpertyminen, vaikuttaa asiaan – vai onko ongelma rakenteellinen? Elina Hirvosen vieraina ovat Mothers in Business -järjestö...

Koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet jo vuosia, ja syiksi arvioidaan niin älypuhelimia, oppilaiden levottomuutta kuin kiusaamista. Koulumaailmasta puhutaan usein kielteisesti, ja myös oppilaiden kouluviihtyvyys on laskussa. Se on kuitenkin ollut heikkoa jo silloin, kun Suomi pärjäsi hyvin Pisa-tuloksissa. Mistä kaikesta kouluviihtyvyys koostuu, ja miten sitä voisi parantaa? Vaikuttaisiko...

Lapsen ja nuoret kokevat yhä enemmän yksinäisyyden tunteita. Some on helppo syyllinen, mutta voisiko kohtaamattomuudelle ja roolituksille myös tehdä jotain koulussa ja varhaiskasvatuksessa? Suomalainen kulttuuri myös kannustaa itsenäisyyteen jo pienenä. Miksi meillä puhutaan niin vähän siitä, kuinka paljon lapset viettävät aikaa yksin myös kotona? Elina Hirvosen vieraana ovat kirjailija Antti Rönk...

Sodat eivät ole vain kaukaisten maiden konflkteja, vaan ne tulevat meille Suomeen yhä useammin pienin, tepsuttelevin jaloin. Pelkästään Ukrainasta on tullut viime vuosina Suomeen tuhansia lapsia, ja satoja ilman vanhempiaan. Miten maamme omia kokemuksia sodasta ja sen pitkistä jäljistä voisi hyödyntää lasten turvallisuuden tunteen jälleenrakentamisessa? Elina Hirvosen vieraina ovat elokuvantekijä...

Hellimme sellaista ajatusta, että jokainen on oman onnensa seppä, vaikka tutkimuksesta tiedetään, että vähävaraisuus ja muu vähäosaisuus periytyy. Miten huono-osaisuuden tai toivottomuuden ketjun voisi katkaista, ja millainen rooli siinä on perheen ulkopuolisilla aikuisilla? Elina Hirvosen vieraina ovat köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja lama-ajan lapsi, sotatieteilijä Ilmari Käihkö.