Selitä mulle

Toinen ja hiukan edistyneempi osa kokonaisuutta, jossa käsitellään suurten kielimallien filosofiaa Paul Kockelmanin teoksen Last Words. Large Language Models and the AI Apocalypse (2024) kautta. Teemoja: tekoälybisnes on sekä raskasta teollisuutta että se vähä mikä on jäljellä edistyksen keulivan käyrän ideasta, siksi(kin) siihen niin takerrutaan tokenit, vektorit ja vuonna 2017 kehitetty transfor...

Suurten kielimallien filosofiaa Paul Kockelmanin teoksen Last Words. Large Language Models and the AI Apocalypse (2024) kautta. Mitä merkitsevät nykyisten tekoälyjen pohjalla piilevät tekniikat? Teemoja: C. S. Peircen semiotiikka: merkki – objekti – interpretantti – agentti ihmisten tapa muodostaa merkityksiä toimimalla maailmassa vs. suurten kielimallien tapa ennustaa tulevaa menneen pohjalta mer...

1970-luvulla feministit puhuivat palkattomasta työstä, kun taas 2020-luvulla puhutaan hoivasta. Tämä ei ole viaton käsitteellinen siirtymä. "Hoiva" asettaa etualalle etiikan ja haavoittuvuuden, kun taas "palkaton työ" korostaa arvonmuodostusta, valtasuhteita ja riistoa. Historioitsijoiden Gisela Bockin ja Barbara Dudenin klassikko Rakkauden työ (1976) on julkaistu suomeksi. Teos esittää, että nyky...

Perunalla tehty sissiäänitys Gilles Deleuzen väitöskirjan Ero ja toisto suomennoksen julkaisutilaisuudesta Helsingin Ylioppilasteatterissa 2. maaliskuuta 2026. Keskustelemassa kirjan suomentaja Eetu Viren, kirjailija ja filosofi Pontus Purokuru sekä runoilija Sini Silveri. Haastattelijana toimii Anna Nurminen. Teemoja: Miltä Eron ja toiston lukeminen/kääntäminen tuntuu?  Kannattaako kirjaa lähteä...

Jakson teemoja: sadismi ja masokismi eivät ole saman janan ääripäitä vaan rinnakkaisia universumeja, joista ei ole pääsyä toisiinsa; kummallakin on oma lakinsa, kielensä ja aikansa psykoanalyyttinen perhe kahtena järjestelmänä: sadismissa isä on lain yläpuolella ja yllyttää tytärtä äitiä vastaan, kun taas masokismissa poika liittoutuu äidin kanssa ja isä poistetaan kuviosta (kiduttajan takaa ei lö...

Jakson teemoja: - seksi, väkivalta ja kuolema eivät esiinny suoraan kokemuksessa, siksi niihin pitää vain viitata. Ne ovat myös intensiteettejä, joista fantasioidaan lakkaamatta - Sacher-Masochin (tai laajemmin: miesten fantasioiden) kolme naistyyppiä: 1) kevytkenkäinen huora eli Afrodite, 2) sadistinen määräävä rankaisija eli Riikka Purra, 3) äiti, joka yhtä aikaa hoivaa ja satuttaa eli masokisti...

Mitä tapahtuu, kun järki ei vain oikeuta väkivaltaa vaan toimii itse väkivallan muotona? Markiisi de Saden libertiineillä kieli paisuu käskyiksi, monologeiksi ja lopulta todistamisen järjestelmäksi, joka jyrää uhrin yli. Jaksossa tarkastellaan sadistista kieltä, puhdasta negaatiota ja mahdotonta “täydellisen rikoksen” fantasiaa. Tämä rakenne muistuttaa nykyistä unelmaa täysin automatisoidusta teko...

Alkavan minisarjan lähtökohtana on Deleuzen teos Présentation de Sacher-Masoch: le froid et le cruel. Teos käsittelee kahta pahamaineista kirjailijaa, Leopold von Sacher-Masochia ja markiisi de Sadea. Sarjan teemoja: halu, kirjallisuus, laki, sopimukset, instituutiot, sadismi, masokismi ja seksuaalisuus. Sarja pyrkii myös tekemään pienen intervention nykykeskusteluun seksistä ja pornosta. Tähtäime...

Mitä psykoanalyytikko oikeastaan tuottaa? Analyysi ei paljasta totuutta eikä edes tulkitse mitään. Jaksossa tarkastellaan psykoanalyysia luovana käytäntönä, joka tuottaa potilaaseen vaikuttavia konstruktioita. Freud vertaa analyytikon työtä arkeologin kaivauksiin. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesti raunioiden löytämisestä vaan rakentamisesta ja luomisesta. Jaksossa käsitellään myös toistopakon d...

Psykoanalyysi perustuu puheen kuuntelemiseen. Sekä Freud että Lacan oppivat analyytikoiksi kuuntelemalla potilaitaan. Entä voiko itseään kuulla kuuntelemalla? Miten torjunta, tiedostamaton, transferenssi, oireet ja aukot ilmenevät psykoanalyyttiselle kuuntelijalle? Miksi oman puheen kuuleminen nauhalta on niin kiusallista? Ja kuinka käy, kun ihmiset oppivat yhä enemmän katsomaan itseään videolta?...

Olemme kaikki täällä libidon tähden: jonkun toisen libido on meidät tuottanut. Latinan libido tarkoittaa halua, erityisesti himoitsevaa, oikukasta ja intohimoista halua. Freud valitsi termin kuvaamaan seksisävytteistä psyykkistä haluenergiaa. Jakson teemoja: - ihminen on siitä monimutkainen elukka, että libido ei yleensä toimi kovin suoraviivaisesti, tai jos toimiikin, niin toiset ihmiset ja yhtei...

Klassikon tunnistaa siitä, että klassikko on jatkuvasti hyökkäyksen kohteena ja samaan aikaan toimii. Freud on tällainen. Olisiko käsillä jopa orastava Freudin paluu? Jakson aiheita: - vaikka Freud on "osoitettu vääräksi" niin ja niin monta kertaa, jostain syystä Freudia käytetään kaikkialla onnistuneesti – emme pääse Freudista eroon - syitä psykoanalyysin kiinnostavuuteen: ei pakkoa yrittää nähdä...

Jaksossa selitetään anonyymin tekijän Poesia-vihkoa numero 42: Lysis. Muinaiskreikasta polveutuva nimi tarkoittaa purkautumista, rentoutumista ja vapauttamista. Vihko ja jakso on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen keskittyy nuoreen Alkibiadekseen. Siinä käsitellään Freudin seksuaaliteoriaa, antiikin Kreikan pederastisia suhteita ja moraalin masokistista luonnetta. Erityisesti kiinnostaa kysy...

Kadonneen ajan etsintä on totuuden etsintää, sillä totuudella on olennainen suhde aikaan. Nautintomme ja ilomme vastaavat sitä totuutta, jonka me löydämme. Jaksossa etsitään totuutta Deleuzen Proust-kommentaarin luvuista 2 ja 3. Nauhalle tarttui myös kissojen huutoa, leikkiä ja oksentamista. Teemoja: - totuuden löytäminen tuottaa iloa, vaikka totuus koskisi pettävän rakastajan valheiden selvittämi...

Minkälaisia merkkejä ihmiset (ja kissat) lähettävät toisilleen? Miten merkkejä tulkitaan? Jaksossa aletaan keriä auki Deleuzen kirjaa Proust ja merkit (1964-1977). Teemoja: - flirttailu, humala, taidepiirit, haastattelut ja terapia esimerkkeinä "merkillisistä" tilanteista - mitä kaikkea Deleuze on ottanut Proustilta: halun luonne, materiaaleille herkistyminen, yksilöityminen, puhdas aika - kuinka...

Jaksossa saatetaan loppuun Proustin kirjasarjan kommentointi: - miten paljon uutta Proustista oppii toisella lukukierroksella - kuinka Proust tekee lukijasta taiteilijan (siirtymien logiikka, kokemuksen tutkimus, muistiin ja mielikuvitukseen luottaminen, havainnon tarkkuus) - Proustin realismi-kritiikki, taiteen kyky tavoittaa menneisyys, virtuaalinen ja asioiden olemukset eli suhteet - Ryan Ruby...

Proust-sarjan toisessa osassa juostaan kevyesti läpi koko Kadonnutta aikaa etsimässä. Teemoja: - Proustin kohtuuttomuus ja yksityiskohtaisuus - "Recherche" on myös “tutkimus”, ei vain "etsintä" - Proustin suomennos ja kirjan osittaminen - kertojan perhedynamiikka ja herra Swann - toisen osan yllättävä rakkausromaanimaisuus - rakkaus nuoriin ja vanhoihin naisiin, sosiaalinen pyrkyryys, FOMO, aristo...

Tästä alkaa Selitä mullen Proust-kaari. Ensimmäisessä jaksossa esitellään taustoja ja puhutaan Proustin elämästä. Teemoja: - miten Kuuhun/Marsiin kannattaisi lennättää miljardöörien sijaan taiteilijoita - taiteen tehtävät: 1) ilmaista yhteisölle yhteisön oma kokemus ja mahdollistaa myös sen katkaiseminen, 2) vastustaa kuolemaa ja tuhoa, 3) luoda pakopaikkoja ja fantasioita, jotka vaikuttavat maail...

Deleuzen ja Guattarin sommitelman käsite (agencement, assemblage) on saanut valtavan suosion erityisesti yhteiskuntatieteissä, joissa aivan kaikkea monimutkaista tutkitaan sommitelmana. Mistä on kyse, ja mitä yleisiä väärinkäsityksiä sommitelmien ajatteluun liittyy? Jakso on hiukan teknisempi kuin yleensä. Teemoja: - sommitelma posthumanistisena, heterogeenisena kollektiivina - erilaiset sommitelm...

Sen lisäksi, että kysytään mitä on, voidaan kysyä myös mitä voisi olla. Kumpikin kysymys koskee todellisuutta yhtä lailla: "voiminen" ei ole sen vähempää todellista kuin faktat ja potentiaaleilla on todellisia vaikutuksia jo ennen kuin ne niin sanotusti toteutuvat. Jaksossa käydään esimerkkien kanssa läpi Deleuzen ja Guattarin ontologinen kolmio aktuaalinen – virtuaalinen – intensiivinen. Teemoja:...

Mitä aika on ja miten aika on? Voiko edes sanoa, että aika on. Ainakin voi kysyä: miten aikaa jäljitetään, koetaan, viivytetään ja paetaan? Jaksossa esitetään neljä tapaa ajatella aikaa Aristoteleen, Heideggerin, Derridan, Bergsonin ja Deleuzen pohjalta. Sisällysluetteloa: - kaksi suurta perinnettä ajan ajatteluun länsimaisessa filosofiassa: Aristoteles & luonnontieteen valtavirta (aika liikkeen l...

Onko maailmassa muutakin kuin ainetta, ja mitä täsmälleen ottaen on aika? Tästä alkaa neljän jakson selitys materialismista, ajasta, virtuaalisesta, aktuaalisesta, intensiivisestä ja sommitelmista. Ensimmäisessä jaksossa: - materialismin, idealismin ja dualismin ongelmia - filosofisten kiistojen arkisuus, taiteellisuus ja poliittisuus - miten ideaalinen ei jätä materiaalista rauhaan esimerkiksi Ma...

Vierailujaksossa Jussi Vähämäki ja Eetu Viren keskustelevat filosofi Paolo Virnon kirjasta Kun sana tule lihaksi (Tutkijaliitto 2022, suom. Eetu Viren). Keskustelu on äänitetty Helsingissä Lymyssä kesällä 2022. Jakson teemoja: - intro: mitä yhteistä on Virnolla ja Deleuzella - Virnon tie pokerinpelaajasta filosofiksi - ihmisen lajityypilliset ominaisuudet ja kielelliset kyvyt - mahdollisuus maailm...

Vuoden kestänyt Kant-kaari saa päätöksen erikoispitkässä Arvostelukyvyn kritiikki -jaksossa, jossa selitetään ainakin seuraavat asiat: - kolme luovaa käyttöä Kantille, eli transsendentaalinen subjekti, järjen illuusiot ja regulatiiviset vs. konstitutiiviset ideat - estetiikan kaksi eri merkitystä: 1) ajan ja tilan aistimellisuus, 2) kauneuden, ylevän ja tarkoituksenmukaisuuden kokeminen - Kantin s...

Anna Nurminen haastattelee Iida Sofia Hirvosta, Pontus Purokurua ja Eetu Vireniä Deleuzen ja Guattarin Anti-Oidipuksesta, joka täytti juuri 50 vuotta. Keskustelu on äänitetty Tutkijaliiton tilaisuudessa Helsingin Kaapelitehtaalla 23.11.2022. Käsiteltyjä kysymyksiä: - Millainen oli vallitseva poliittinen ja intellektuaalinen ilmapiiri Anti-Oidipuksen ilmestymisen aikaan? - Onko Anti-Oidipuksessa es...