Tiedekulma podcast

Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät? Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori An...

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisiv...

Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut? Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympäristöp...

Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä? Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on toi...

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tied...

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationali...

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedeku...

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euro...

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu...

Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta? Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna. Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julkais...

Millä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä? Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta. Pynnöniemen tek...

Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma. Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat pro...

Miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä? Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, psykiatrian professori Tiina Paunio sekä y...

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä...

Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä? Sosiaa...

Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamisek...

Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Viime vuosina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta sekä sen käyttämistä asiantuntijoista. Samaan aikaan suomalaisen oikeusjärjestyksen muutokset ovat vahvistaneet perustuslakivaliokunnan asemaa. Minkälaista kampp...

Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista. Johtaako jännitteiden kasvu jonkinlaiseen ideologiseen kamppailuun tai uuteen kylmään sotaan? Mitä kamppailun panoksena on, mi...

Eri mittareiden mukaan demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Onko demokratia siis kriisissä? Entä millaisia kilpailijoita se kohtaa eri puolilla maailmaa ja miksi sitä haastetaan? Missä autoritaarisuus nostaa päätään, missä ovat demokratian vahvimmat linnakkeet ja valopilkut? Maailman demokratian tilaa analysoivat poliittisen historian professori Juhan...

Yhä useam­pi ih­mi­nen nä­kee näl­kää. Juu­ri nyt glo­baa­lia ruo­ka­krii­siä pa­hen­taa Ve­nä­jän hyök­käys Ukrai­naan. Taus­tal­la on kui­ten­kin suu­rem­pia ke­hi­tys­kul­ku­ja: il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­non köyh­tymi­sen ta­kia koko ruu­an­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä on mie­tit­tä­vä uu­del­leen, pi­kai­ses­ti. Mi­ten ruo­ka­krii­si rat­kais­taan? Mitä syöm­me tu­le­vai­suu­des­sa ja kuin­k...

Miten valtio pystyisi ratkomaan paremmin ympäristökriisejä? Kuinka koko yhteiskunta muutetaan kestävämmäksi niin, ettei kukaan jää jalkoihin? Keskustelun alussa kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Hussein al-Taee (sd.). pohtivat juontaja Hanna Nikkasen johdolla, vesittääkö lobbaus ja lyhytnäköinen äänten kalastelu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen...

Mil­lai­nen on tu­le­vai­suu­den ta­lous, joka ot­taa ny­kyis­tä pa­rem­min huo­mioon maa­pal­lon ra­jal­li­set re­surs­sit? Onko ta­lous­kas­vua ja ym­pä­ris­tö­krii­sien hi­das­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta yh­dis­tää? Tiedekulmassa kes­kus­tel­laan sii­tä, mik­si ja mi­ten ta­lous­jär­jes­tel­mäm­me pi­tää muut­tua ym­pä­ris­tö­krii­sien myö­tä. Tulevaisuuden kestävää taloutta pohtivat taloustieteil...

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä. Mikä on sääntöpohjaisen kansainvälisen...

Miten seuraavan hallituksen pitäisi edistää koulutusta, tutkimusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa? Mikä on istuvan hallituksen perintö? Millaisia koulutuslupauksia kansanedustajat antavat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja? Tiedekulma podcastin politiikka-extrassa mukana viiden suurimman puolueen kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puist...

Millaiset kriteerit ja käytännön realiteetit vaikuttavat siihen, ketä studioon ja haastatteluihin pyydetään? Miten kiihtyvä uutissykli ja median erilaiset formaatit vaikuttavat asiantuntijoiden valintaan toimituksissa? Mediasta ja asiantuntijoista Tiedekulmassa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Ylen tuottaja Helmiina Suhonen ja Helsingin Sanomien...