Turun yliopisto

Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön v...

Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesu avaa sarjan Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin Mika Suonpään ja oikeussosiologian professorin Anne Alvesalo-Kuusen kanssa. Kolmikko pohtii, mitkä ryhmät määritellään uhiksi ja mitkä ei. Ohjelmaan Pesu on saanut myös Belfastin Queen's Universityssa työskennelleen emeritusprofessori Paddy Hillyardin kommentin.

Tervetuloa ”STUDYcast – Oikealla uralla?” podcast-sarjan pariin! Haluatko tietää, mitä opiskelijamme keskustelevat eri koulutusaloista? Tule mukaan seuraamaan kevään 2022 sarjaa, joka sisältää kuusi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan kemian, biokemian ja lääketieteen opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta, ja etsitään yhtäläisyyksiä sekä eroja alojen välillä. Lähetyksessä selviää mm. kyseisten...

Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, sosiaalityöntekijä Veera Niemi ja puheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom Turun yliopistosta keskustelevat systeemisestä työotteesta moniammatillisissa tilanteissa. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi? Haastattelijana Jaanet Salminen. Tekstivastine Dialogiblogissa:...

Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä t...

Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen. Mihin kaikkeen suolisto...

Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten...

Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan...

Uniapneaa pidettiin vielä kolme vuosikymmentä sitten harvinaisena – nyt se on uusi kansantautimme. Uniapnealla on laajaa kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä muun muassa siihen liittyvän runsaan oheissairastavuuden ja liikenneonnettomuusriskin takia. Miten sen hoito kehittynyt Suomessa ja Turussa? Entä miten terveydenhuolto selviää nopeasti kasvavan potilasmäärän hoitamisesta? Keuhkos...

Miksi paikkatiedosta on tullut strategista tietoa globalisoituneessa maailmassa? Entä miksi paikkatiedon laatu, luotettavuus ja soveltuvuus, sekä avoimen tiedon riskit ovat nousseet paikkatietotutkimuksen osaamisen kärkeen? Digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö kertoo luennollaan miten avoimet paikkatiedot ja uudet teknologiat muuttavat mahdollisuuksiamme tutkia maapallon alu...

Mitä erityistä on asiantuntijaorganisaatioissa ja miten niitä tulisi ohjata? Miksi suoritusmittaus on otettu keskeiseksi osaksi asiantuntijaorganisaatioiden ohjausta, vaikka se on alun perin suunniteltu massatuotantoon? Laskentatoimen ja rahoituksen professori Kirsi-Mari Kallio kertoo luennollaan suoritusmittauksen soveltumisesta asiantuntijaorganisaatioiden ohjaukseen. Luennon tekstivastine: http...

Milloin tekonivelleikkaus kannattaa tehdä? Mikä on potilastyytyväisyys tekonivelleikkauksen jälkeen? Entä voiko tekonivelleikkauksen tuloksia parantaa? Tekonivelrekisterien ja rekisteritutkimuksen avulla on pystytty havaitsemaan ongelmallisia proteesimerkkejä ja leikkausmenetelmiä, joiden käyttö on johtanut lisääntyneisiin uusintaleikkausmääriin. Näiden tutkimusten perusteella huonoja proteesimall...

Millaisista molekyyleistä ruokamme koostuu? Entä miten ne muuttuvat valmistuksen ja varastoinnin aikana ja mitä niille kehossamme tapahtuu? Molekulaaristen elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg kertoo luennollaan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tutkimuksesta käyttäen esimerkkeinä rasvojen suojausta hapettumiselta, kauran kuituja, fenolisia yhdisteitä ja rasvoja sekä palkokasv...

Miksi kaikki lääkehoidot eivät välttämättä ole potilaiden saatavilla? Entä onko kustannusten tarkasteleminen terveydenhuollossa epäeettistä? Työelämäprofessori Juha Laine kertoo luennollaan miten päätetään millaisia lääkehoitoja suomalaisilla on saatavilla. Terveys- ja lääketaloustieteen menetelmien avulla voidaan mitata ja arvottaa hoitomenetelmien käyttöön liittyviä kustannuksia ja vaikutuksia....

Whooping cough (or pertussis; in Finnish “hinkuyskä”) is a highly contagious respiratory infection caused by the bacterium Bordetella pertussis and is responsible for an estimated 160 700 deaths each year worldwide. Despite extensive immunizations, pertussis is still one of the world’s worst controlled vaccine preventable disease. Epidemics occurred in many industrial countries. Professor Qiushui...

Miksi geologiset tietoaineistot ja 3D mallit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä? Entä kuinka laserkeilaukseen perustuvat maankamaran korkeusmallit tuovat uutta tietoa maa- ja kallioperän koostumuksesta ja rakenteista sekä geologisesta kehityksestä? Maaperägeologisen tutkimuksen professori Antti Ojala vastaa professoriluennollaan näihin kysymyksiin. Geologista tietoa tarvitaan monissa yhteiskunna...

Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus. Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä u...

Uusia energiaratkaisuja kehitetään koko ajan. Millaisia vaihtoehtoja meillä on tarjolla nyt, entä tulevaisuudessa? Ja miten voimme edistää kestävämpien energiavalintojen tekemistä. Aiheesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Joni Karjalainen sekä psykologian professori Paula Sa...

Mitä jos työntekijä ei kohtaisikaan asiakasta – vaan ihminen kohtaisi ihmisen? Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Suhdeperustaisuudesta ja jatkuvuudesta palvelujärjestelmässä ovat keskustelemassa systeemisen työotteen kouluttajat, perhepsykoterapeutti Outi Abrahamsson ja asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Haastattelijoina toimivat Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen Tur...

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi...

Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisy...

Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professo...

Nuorista hoivaajista keskustelevat Kirsi Hokkila ALISA-projektista ja tutkijatohtori Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta. Podcast on julkaistu alun perin MOOC –opintojaksolla ’Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena’. Kurssi on kaikille avoin ja löytyy Digicampuksesta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=1231&section=3 Podcastin tek...

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta kouluympäristössä. Keskustelemassa rehtorit Anna-Kaisa Lindquist ja Leena Liusvaara, apulaisrehtori Clara Lindqvist, koulukuraattorit Sirpa Harinen ja Hannele Houston sekä aineenopettaja Tuomas Anttila. Haastattelijana johtava asiantuntija Päivi Petrelius. Kuuntele muita systeemisyys –sarjan ja...

Kiinan kommunistinen puolue täytti heinäkuussa 100 vuotta. Puolueen historia on täynnä vauhdikkaita käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Tässä jaksossa Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa käy läpi puolueen historiaa yliopistonlehtori Outi Luovan kanssa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan-k...