Turun yliopisto

Tässä ensimmäisessä Tieteen yhteiskuntavastuu –podcastissa Arvokas luonto –projektin opiskelijat esittelevät itsensä ja kertovat luonnon monista arvoista sekä erilaisista luontoa koskevista maailmankuvista. Lisäksi he kertovat, mitä on odotettavissa Arvokas luonto –podcastsarjan muilta jaksoilta. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokona...

Suomen ja Korean tasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 50 vuotta. Millaiset ovat maiden kaupalliset suhteet tänä päivänä, ja millainen vaikutus on ollut Euroopan Unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksella? Tässä jaksossa näitä teemoja valottaa Turun yliopiston talousmaantieteen erikoistutkija ja markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen d...

Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista? Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta. Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai...

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliopistotutkija Reetta Muhonen Tampereen yliopista. Hänen kanssaan jutellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvästä tutkimuksesta, vaikuttavuuspoluista ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnista sekä arvioinnin todentamisen haasteista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podc...

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki...

Borstön eteläpuolelle arviolta 1700-luvun puolivälissä uponneen hylyn identifioinnista käydään vilkasta keskustelua merihistorian ja -arkeologian piireissä. Tässä jaksossa kuullaan hylyllä 1980-luvulla satoja sukellustunteja tehneen ammattisukeltaja Leo Jolkkosen ja samaan aikaan Suomen Merimuseossa työskennelleen meriarkeologi Tero Mäkelän ajatuksia hylyn identiteetistä, haaksirikkotilanteesta ja...

Onko neurokirjon diagnoosien yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lisääntymisestä vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kyttälä. Podcast on osa NEPSOS-hankkeen (Ne...

Tässä jaksossa Turun yliopiston tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa kevään aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään 2024 ensimmäinen jakso ja samalla toisen kauden aloitusjakso. Podcast-sarja ja tekstivastineet: http...

Somevapaampaan arkeen on keinoja – tutkija toivoo somejäteiltä suurempaa vastuuta Väitöskirjatutkija Pinja Akkanen Turun yliopistosta kannustaa vähentämään liiallista sosiaalisen median käyttöä asteittain. Somevapaampaa arkea tutkiva Akkanen sanoo, että hallintaan on keinoja. Koukuttavia sovelluksia tuottavien somejättien vastuusta hän toivoo yhteiskunnallista keskustelua. Humanisti vastaa -podcas...

Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten ja kuka voi määrittää, mitä ovat kunkin kasvilajin merkittävimmät yhdisteet. Ovatko ne kyseisen lajin tuottamia tunnetuimpia lääkeaineita, sen omaan kemialliseen puolustukseen tarvittavia myrkkyjä vai kenties jopa sen evolutiivisesti kehittyneimpiä yhdisteitä? Vai onko kaikkien lajien merkittäviä aineita edes vielä löydetty eli k...

Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskus...

Both the EU and China are ramping up efforts to become global leaders in digital technologies by channeling public funding into research on and development of innovative tools and applications. Even if strategic national (or European) interests may be behind, researchers and private companies from both sides do not refrain from seeking collaborations with each other. Who is behind the most active...

Mitä tuomiovallan käytöltä odotetaan? Ovatko tuomiovallan tehtävät jatkuvassa muutoksessa, vai kuuluuko niihin jotain, mikä mielletään "pysyväksi"? Entä miten tuomiovallan ja poliittisen vallan välinen suhde olisi jäsennettävä, kun valtiovallan perustehtäviin kuuluu ihmisoikeuksien turvaaminen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-20...

Miksi tuore lääkäri osaa jo hoitaa potilaita, mutta asianajotoimistoon palkattu vastavalmistunut juristi ei osaa tehdä juuri mitään. Millainen on hyvä asianajaja ja miksi sellaiseksi ei opita yliopistossa? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jarkko_mannisto

Sylki on suun sylkirauhasten muodostama neste, joka muodostuu vedestä, epäorgaanisista molekyyleistä, peptideistä sekä rasva-aineista. Syljen tärkein tehtävä on suojella suun kova- ja pehmytkudoksia infektioilta sekä fysikaalista ja kemiallista stressiä vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että sylkeä voidaan käyttää myös suu- ja yleissairauksien diagnostisena ne...

Organisaatiot toimivat nopealiikkeisissä ympäristöissä, ja niiden on toteutettava samanaikaisesti erilaisia kehitysprojekteja uudistaakseen tuote- ja palveluvalikoimaansa ja kehittääkseen prosessejaan. Miten organisaatiot valikoivat kehitysprojektejaan? Entä miten toimintaympäristön ja olosuhteiden muutokset vaikuttavat kehitystoimintaan? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akat...

Perheen määritteleminen tuntuu ensi alkuun helpolta, mutta miten tutkijat tai tilastot määrittelevät perheen? Mahtuuko perheiden todellisuus tilastoihin? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/mia_hakovirta

Tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäki pohtii luennollaan ihmisen ja tekoälyn muuttuvaa suhdetta. Onko nopeasti kehittyvä tekoäly ihmisen hallittavissa? Entä millaisia ovat tekoälyn eettiset periaatteet tai millainen voisi olla sosiaalisesti kestävä tekoäly? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/matti_mantymaki

Miten datavirroista ammennetaan tietoa ja informaatiotulvaa hallitaan? Datan laskennallinen tulkinta on muovannut perinteisiä tutkimuskysymyksiä ja johtanut uusien tieteenalojen syntyyn. Datatieteen professori Leo Lahti pohtii luennollaan laskennallisen päättelyn luonnetta ja sen merkitystä tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/p...

Alkuluvut ovat ykköstä suurempia luonnollisia lukuja, jotka ovat jaollisia ainoastaan ykkösellä ja itsellään. Jokainen luonnollinen luku voidaan hajottaa alkulukujen tuloksi, joten alkuluvut ovat tavallaan kokonaislukujen rakennuspalikoita. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/kaisa_matomaki

Psykologia tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä - sitä mitä ja miten havaitsemme, ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä. Jukka Leppänen tarkastelee professoriluennollaan joitakin ihmisen käyttäytymisen tyypillisiä piirteitä ja niiden kehitystä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jukka-leppanen

Mistä aivosairauksien oireet saavat alkunsa? Entä voidaanko aivostimulaation avulla tulevaisuudessa hoitaa kaikkia aivosairauksia? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/juho_joutsa

Kansainvälisten osaajien houkutteleminen Suomeen on saanut viime aikoina runsaasti huomiota. Yritysten näkökulma ja rooli on kuitenkin jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Eriikka Paavilainen-Mäntymäen professoriluennolla tarkastellaan viimeaikaisia havaintoja aiheesta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/eriikka_paavilai...

Eettinen näkökulma kuuluu moderniin kieltenopetukseen ja uusi sanatutkimus tähtää parempaan metsäkeskusteluun Kielten oppimisen ja opettamisen professori Minna Maijala kertoo, että Metsäsanoista metsätekoihin -tutkimus pyrkii elävän luonnon säilyttämiseen. Maijalan aiempi laaja tutkimus Turun yliopistossa keskittyi eettiseen kieltenopetukseen. Humanisti vastaa -podcastissa Minna Maijala sanoo, ett...

Tämä luonnollista kemiaa podcastjakso sai inspiraationsa kemian opiskelijoiden kurssityöstä kasvitieteellisen puutarhan kasvikirjon parissa. Luonnon monimuotoisuudessa näyttääkin edelleen olevan sellaisia tasoja, joita emme ole välttämättä koskaan tulleet edes ajatelleiksi. Mutta miten näitä tuntemattomia tasoja pitäisi lähestyä, jotta niistä voisi tulla osa meille tuttua luonnon monimuotoisuutta?...