Pensikon reunalla

Kerran kaukaisella ysärillä lensi lentokoneet, lentää ne nykyäänkin, mutta ne ei tee pakkolaskuja tuohon meidän naapuriin.

Tulipahan tuossa vastaan ajatus työkaverin kanssa, että pastillimiehille tulee omistaa oma jakso! Se on nyt tässä!

Tällä kertaa tajunnanvirta soljuu puurakentamisen ja Tex Willerin uomassa!

Maailman kauhut ne vain jyrkistyypi, mutta pensikon reunalla kaikki on TAAS aivan tavallisesti

Todellisuudessa tämä jakso kertoo vain siitä, miten kovaa hommaa on muusikon elämä. Sivusta katsottuna ja itse koettunakin.

Tällä kertaa äimistellään sitä, että jännittääkö esiintyminen ja miksi pensikonreunan miestä ei se jännitä. Lisäksi juhannuksen summaamista ja viestiryhmien turhuutta.

Kesäisiä askareita ja ajatuksia juoksi taas pensikonreunan miehen päästä ja suusta ulos.

Mistä tunnistaa herrasmiehen? Entä mikä se on oikeasti kallista? Kuuntele tämä jakso, niin luultavasti et tule asian suhteen hullua hurskaammaksi.

Mennä viikon kuulumiset puhellaan ensin, sitten minä kerron teille, miksi kummastuttaa säästä mussuttaminen.

Mitäpä se rikkaus on? Liekö se paksuja setelinippuja, nopeita naisia ja kalliita autoja? Vai voiko se olla jotain muuta? Tässä jaksossa siihen pureudutaan pensikonreunalaisittain!

Tällä kertaa tuumaillaan viikon työrupeamasta. Koska kukapa sitä muu tehtyjä töitään kehuisi, kuin itse?

Tällä kertaa kuulette, miksi palasin kotiin pitkän ajan jälkeen ja lisäksi viedään ajatukst äitienpäivän juhlavaan tunnelmaan.

Pieni katsaus siihen, miltä elämä pensikonreunalla näytti 1990 luvulla.

Niin. 20 vuotta sitä oli maalaispoika pitkin suomea eri kaupungeissa ja teki erilaisia asioita elämällään ja sillä oli ihmissuhteita ja paljon kaikkee. Mutta mitä siitä lopulta jäi käteen?

Mikä siinä on, että pitää kauhealla vimmalla olla aina viime tingassa, kun valmistaudutaan juhlapyhiin?

Pensikonreunalla on taas saatu itsensä hurmokseen ajettua, kun on alettu liikaa ajattelemaan esikuvia ja kyläradiota. Tästä tuorein katsaus, että mistä se taas on alkanut podcast-isännällä remmi sutimaan.

Miksihän sitä oikeen alkaa kaikki tuntua siltä, että ei oikeen enää ylläty mistään ja mikään ei tunnu uudelta?

Vallan kauhian paljon tulee ihmeteltyä, että miksi ihmiset valittavat maksumuurin takana olevasta sisällöstä? Kuunteleppa tästä jakso, niin tiedät, miten pensikonreunan mies asian ratkaisisi!

Tulipa näin kevään kärvistyksissä mieleen, että jutellaanpa luopumisen tuskasta , Hiluxista ja laitetaan pieni loppukevennys.

Taivaiden voimat ovat pensikonreunan isäntää vastaan! Häntä nimittäin on kysytty mukaan politiikkaan. Kuuntele täräkät teesit, mitä mieltä se mökkihöperö on politiikasta.

Miksihän sitä pitää hävetä? Miksi meille uskotellaan, että niin on ihmisen hyvä, vaikka ei se ole.

Nuoruus, sikäli kun sen muistan, oli sellaista omalta osaltani, että nykyään siitä joutuisi laitokseen.

Seassamme kulkee sellaisia ihmisiä, jotka osaavat vähä kaikenlaista ja ovat aina alttiita auttamaan. Ne on otsalamppumiehiä, tai "ohtalamppumiehiä". niinku me täällä pensikon reunalla pruukataan sanua.

Pienet muistelot kesältä 2019, kun pensikonreunan mies oli bändin kanssa Saksassa musisoimassa.

Kaikki armeijan käyneet muistaa minkälaista se oli ja mitä pitempi aika siitä on, sitä kovempi se koulu oli! Aika paisuttaa suorituksia isommaksi vuosi vuodelta. Vähä niinku naapurin Eskon hauki, se on kalastettu 24 vuotta sitten, mutta joka vuosi se on kaks kiloa isompi, ainakin ku Esko sen tarinan kertoo.