Näkökulmia Mesokosmoksesta

Voiko uskontoja ajatella metodina samalla tavoin kuin puhutaan tieteellisestä menetelmästä? Ei siis pelkästään niin, että uskontoja itsessään tutkitaan tieteellisin menetelmin vaan niin, että uskonto olisi tai se sisältäisi menetelmiä esimerkiksi itsekasvatukseen, maailman ymmärtämiseen, näkyvien ja näkymättömien lainalaisuuksien löytämiseen ja tutkimiseen. Tieteen ja uskonnon vertailu johtaa help...

Mesokosmoksessa on nyt haastateltavana toistamiseen fysiikan opettaja ja ruusuristiläinen teosofi Antti Savinainen. Antti on pitemmän aikaa tutkinut jälleensyntymiseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti idän uskontojen ja teosofian näkökulmista. Usko jälleensyntymiseen vaikuttaa kasvaneen viime vuosikymmeninä myös Suomessa. Kaikkien tutkittavissa olevaa aineistoa löytyy lasten jälleensyntymismuisto...

Tarkastelemme tässä jaksossa tietokirjailija ja luennoitsija Pentti Tuomisen kanssa vielä nykyäänkin elossa olevan gnostilaisen monoteistisen uskonnon nimittäin mandealaisuuden oppeja, sen historiallista alkuperää, siihen liittyviä tietokäsityksiä ja uskonnon rituaaliperinteeseen liittyviä tapoja. Yksityiskohtainen kuvaus yhden toimivan rituaaliston sisällöstä voi auttaa jäsentämään rituaalien mer...

Tässä jaksossa Mesokosmos toivottaa tietoisuustutkija ja kirjailija Jeremy Qvickin tervetulleeksi saman pöydän ääreen kynttilän valoon jakamaan ajatuksia luovasta ajattelusta. Uuden ajatuksen metsästys alkaa pienellä todellisuustarkastuksella ja historiakontekstin muistelolla. Tämän jälkeen siirrymme uudelleen luomisen mysteeristä ja luonnollisen rytmiikan löytämisestä oman mielen puutarhan hoitoo...

Lähestyn tämänkertaista aihetta oman työelämän toimenkuvan kautta. Tämä lyhyt essee kertoo postmodernista, totuudenjälkeisyydestä, myyteistä ja muutoksesta. Samalla esitän ja jätän avoimeksi kysymyksiä siitä, millä tavalla henkisten järjestöjen ja henkisen tien kulkijan pitäisi suhtautua tämän päivän kysymyksiin tiedosta, tieteestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Eilen, nyt, huomenna, aina, ei koskaan, ajoissa, kohta, kauan, nopeasti, samaan aikaan. Aikaan liittyvät käsitteet täyttävät suuren osan elämästämme. Mitä, jos käsitys absoluuttisesta ikuisesti tasaisesti taustalla kulkevasta ajasta onkin illuusio? Mitä, jos aika onkin todellista, mutta suhteellista, se voi venyä ja väreillä? Vastaus näihin kysymyksiin saattaa vaikuttaa siihen, että voimmeko koska...

FM, tietokirjailija Pentti Tuominen kertoo gnostilaisuuden varhaisesta historiasta, sen sanomasta ja nykyisestä toiminnasta Suomessa. Henkinen kokemus 90-luvulla saattoi Pentin tutkimaan gnostilaisuutta ja tämän tutkimusmatkan seurauksena hänestä tuli gnostilainen, mystikko, kirjailija ja lopulta luennoitsija. Sittemmin hän oli myös perustamassa ensimmäistä suomalaista Gnostilaista Seuraa. Seura o...

Tarkastelen tässä jaksossa itseensä viittaavuutta aina lähtien Egyptin myyttisistä kuvista, antiikin ajattelijoista ja keskiajan alkemistien symboliikasta tullen meidän ajan taiteilijoihin ja teknologisiin saavutuksiin. Miksi itseensä kiertyvä Ouroboros-käärme on ollut niin tärkeä kuva kautta aikojen, selittääkö itseviittaavuus universaalin kielen rakenteen, jopa tietoisuuden kovan pähkinän?

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät tässä podcast-jaksossa luontokokemuksen äärelle, joka innoitti häntä tutkimaan kalliomaalauksia muinaisten ihmisten pyhinä kokoontumispaikkoina ja merkkeinä sukupolville mieluummin kuin ohikulkijoiden satunnaisesti kallioihin piirtämänä taiteena. Kansakoulun opettajan t...

Mesokosmoksen kokoomapiste liikahtaa mualiman varsinaiseen napaan ja tapaa arvostetun fysiikan opettajan ja pitkän linjan teosofin, Antti Savinaisen Kuopiossa. Setvimme niitä rajapintoja, joissa tiede ja aikainviisaus modernina aikakautena on mahdollisesti kohdannut ja toisaalta jäänyt kohtaamatta. Onko tieteellä ja teosofialla mitään annettavaa toisilleen?

Olemme käyneet ystäväni Paulan kanssa keväällä keskustelua kuluvan kauden podcast jaksoista. Ajattelin, että on aika hiukan reflektoida sisältöä ja udella mitä hänelle tärkeitä teemoja jaksoissa on noussut esille. Millainen on ollut Paulan Tie, onko totuus kylmä ja absoluuttinen, mitkä ovat meidän ajan polttavia kysymyksiä, keitä ovat tulevaisuuden opettajat ja nerot?

Hiukan laajentaen ajatustenvaihtoa, päätin tällä kertaa hypätä rajojen yli, kuunnella ja kommentoida tässä episodissa erään toisen uskonto-, filosofia- ja tutkimusorientoituneen suomalaisen podcastin eli Maailmanpuun 17.5.2019 julkaistua jaksoa nimeltä "Mitä on totuus? - Esko Valtaoja." Kyseinen jakso on hyvä kuunnella etukäteen tämän episodin kontekstin ymmärtämisen vuoksi.

Professori Jukka Ammondt palaa tässä kolumnissa muistojensa kautta oppi-isänsä Eino Krohnin luentosarjaan estetiikasta. Mistä saamme voiman huolehtia sekä henkisestä että fyysisestä luonnon kauneudesta meidän ajassa?

Tässä jatko-osassa Jussi Penttinen kertoo, mitä Ramana Maharshin opettama itse-tutkimus on ja millainen tämä edesmenneen tunnetun intialaisen opettajan, tuttavallisemmalta nimeltään Bhagavanin, itsetuntemuksen menetelmä on.

Haastattelen tässä episodissa kirjailija, joogaohjaaja ja elokuvaohjaaja Taavi Kassilaa. Vertailemme Taavin kanssa idän ja lännen filosofista perinnettä matkaten samalla luovuuden, oppimisen, viisauden ja mestariuden lähteille.

Sri Ramana Maharshin seuraaja, Bhagavan devotee Jussi Penttinen kertoo, mitä Maharshin opettama itse-tutkimus on ja millainen tämä edesmenneen tunnetun intialaisen opettajan itsetuntemuksen menetelmä on.

Tämä on viimeinen osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tämä on neljäs osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tämä on kolmas osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tämä on toinen osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Käsittelen tässä viiteen osaan jaetussa esseessä tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Pohdimme tässä jaksossa ruusuristiläisen Jukan kanssa, mitä filosofi, elämänfilosofia ja arkikielinen filosofointi voisi tarkoittaa nykyaikana.

Erilaisia loppuja on esitetty iät ja ajat maailmanlopusta erillisyyden, ajan ja jopa filosofian loppuihin. Tulisiko siitä millainen kriisi tai katastrofi, jos lopettaisimme ajattelemasta? Esitän tässä dialogina kirjoitetussa esseessä, että ajatuksettomasta tilasta nouseva ensikriisi voi hyvinkin olla uuden taidon ja siinä mielessä kokonaan uuden tiedon alku.

Miksi aloitan Näkökulmia mesokosmoksesta podcast-sarjan pohtimalla mitä tieto, käsitteet ja ajatukset tarkoittavat?

Pohdin tässä esseessä, mistä ymmärtämisessä ja tiedon välittämisessä on kyse.