Murremyytin murtajat

Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.

Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä,  Johannan hankkeessa suomea ensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuott...

Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta kertoo haastattelussa mm. Oulun murteen itäistymisestä tuoreen tutkimustiedon valossa.

Hän-pronominin käyttö eläimiin viittaamisen yhteydessä herättää tunteita puolesta ja vastaan. Millaisia kieleen liittyviä näkemyseroja tämän erimielisyyden taustalla voidaan tunnistaa? Mitä muita ihmisen ja eläimen välistä suhdetta koskevia jännitteitä tiivistyy tämän yhden sanan käyttöön tai sen käytöstä irtisanoutumiseen? Pro gradu -tutkielmansa tulosten pohjalta väitöstutkimusta käynnistelevä S...

Vaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja verkossa toimiessaan kohtaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkijatohtori Ilia Moshnikov, joka...

Murteet  ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen maisteri Anna Sundqvist Helsingin yliopistosta.

Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia väärinymmärryksiä lääkäreiden laillistamisprosessiin sisältyvistä potilasvastaanottojen tallenteista on il...

Miten tutkia kielimuotoa, jonka puhujat ovat muuttaneet vuosikymmeniä aiemmin omalta kotiseudultaan? Mikä selittää sitä, että osa rajakarjalaisista puhuu suomalaisemmin kuin toiset? Millaisia yllätyksiä voi tulla vastaan aineiston keruumatkoilla vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa tuore tohtori Henna Massinen Itä-Suomen yliopistosta.

Kirjailija Kalle Päätalo tunnetaan tiiliskiviromaaneistaan ja niiden pikkutarkoista kuvauksista. Mikä Päätalon kirjoissa ja kielessä kiehtoo? Mitä niistä saa irti kielentutkimuksen menetelmin? Esittelyssä on tuore kokoomateos ja erityisesti sen kolme tapaustutkimusta, jotka käsittelevät hämäläismurteisen romaanihenkilön murretta, murteen kommentointia eri elämänvaiheissa sekä voimasanojen käyttöä....

Sihahtava etinen s ja loppukiekaisu mielletään usein nuorten pääkaupunkiseudun naisten puhekielen ominaisuuksiksi, mutta ne ovat myös keskeinen osa homomiehen stereotyyppiä. Millaisten mekanismien kautta?  Tästä kertoo Helsingin yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä Sanni Surkka, joka on tutkinut homomiehen stereotyyppiä sketsiviihteen, verkkokeskusteluiden ja homomiehiksi identifioituvie...

Millaisia savolaispiirteitä lapinlahtelaiset ja tuusniemeläiset tuottavat, kun tehtävänä on kääntää yleiskielisiä lauseita murteelle? Entä millä tavalla eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat omaa puhetapaansa eri elämänvaiheissa? Millaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen liittyy, ja mikä siinä on parasta? Tuoreet maisterit Katariina Hiltunen ja Jenni Nivalainen Itä-Suomen yliopistosta kertovat pro gra...

Laiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa?  Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän 9-henkisen ryhmän keskusteluissa, joita on kerätty viiden vuoden ajalta? Ja miksi "kyyti" on päätyn...

Miten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille osallistuneet opiskelijat eri yliopistoista. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset tutkimuksen osallistujat Savitai...

Asiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan? Asiakaspalvelun ohjeista, pyynnöistä ja neuvoista on kertomassa tutkija Anu Rouhikoski, joka on tutkinut Kelan...

Suomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun tarkastellaan tubettajien elehtimistä tervehdysten ja puhuttelujen yhteydessä? Suomen käytännöt saavat...

Rosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan?  Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin teosten kielestä? Aiheen äärellä pro gradu -tutkielman aiheesta laatinut tuore väitöskirjatutkija Laura...

Mikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan kielitilannetta selvittäessään ja miksi pienen kielivähemmistön tutkiminen on tärkeää.

Monikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia menetelmiä käyttäen? Tästä on kertomassa professori Leena Kolehmainen, joka itse on tutkinut hautausmaiden k...

Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Jutta Ekman, Henna Hara ja Ninni Salonen, jotka keräsivät aineistoa Inkeroisista,...

Helsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.

Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.

Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.

Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyt...

Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei? Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin? Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.