Menneisyyden Jäljillä

Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta...

Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vu...

Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien i...

Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Mi...

Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman...

Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mik...

Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia...

Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosi...

Jaksossa tutustutaan alkemian ja samalla myös tieteen historiaan. Pohdimme, mistä alkemiassa oli ja kenties vielä nykypäivänäkin on kyse sekä minkälaisiin eri tavoitteisiin alkemian harjoittamisella tähdättiin. Mikä merkitys ja rooli alkemialla oli tieteen kehityksessä? Ketkä alkemiaa harjoittivat ja onko alkemisteja ollut myös Suomessa? Miten Ruotsin kuningatar – tai kuningas – Kristiina ja alkem...

Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Nä...

Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteent...

Jaksossa tarkastellaan suomalaisia historian oppikirjoja sekä keskustellaan historian opetuksesta Suomen kouluissa. Millaisen kuvan historianopetus antaa menneisyydestä ja minkä perusteella tehdään valintoja siitä, kenen historiasta kerrotaan ja miksi? Miten oppikirjat ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään erityisesti sota- ja sukupuolihistorian näkökulmista? Miten oppikirjojen taittoon liitt...

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin er...

Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös...

Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Mil...

Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muuto...

Rikoksia, rötöksiä, rangaistuksia ja yhteisiä rajanvetoja sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Näistä aineksista on tehty jakso, joka kertoo historiallisesta kriminologiasta. Millä tavoin rikollisuuteen on suhtauduttu eri aikoina ja mitä tarkoittaa rikos? Kenen päätettävissä on ollut oikean ja väärän erottaminen? Entä miten rangaistusmenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet? Keväällä 2023...

Jakson teemana on naiset oikeushistoriassa ja suomalaisessa oikeusvaltiossa. Jaksossa pohdimme, minkälainen asema naisilla on ollut Suomessa oikeudenkäynnin ja kansalaisten oikeuksien näkökulmasta. Pääsemme kuulemaan myös menneisyyden naisista, jotka ovat aiempina vuosisatoina opiskelleet oikeustiedettä ja tehneet oikeudellista työtä miesten hallitsemalla yhteiskunnan alalla. Miksi oikeudellista t...

Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuoliväh...

Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmis...

Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luok...

Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti...

Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historia...

Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katar...

Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voi...