Radio Antro

Luomakunnan vartijat -elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä.

Saamelainen seisoo värikkäässä puvussaan keskellä tuntureiden lumikenttiä. Alle on kirjoitettu Lapland Finland. Tästä asetelmasta tuli pohjoisen maiseman symboli jo 1600-luvulla. Millaisena saamelaiset ja heidän kulttuurinsa tällä hetkellä esitetään osana Lapin matkailumaisemaa? Reportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa.

Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen, jos alueen nykyisillä asukkailla ei enää tulevaisuudessa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi? Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen on tutkinut e...

Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana.

Maahanmuuttajien integraatiosta käydään yhä äänekkäämpää julkista keskustelua Suomessa. Integraatiokeskustelussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellisen kansalaisen suoritusta, jota mitataan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta käsin. Muslimimaahanmuuttajanaisten haastatteluista käy ilmi naisten monikerroksinen näkökulma integraatioon ja sukupuolen merkitys kotoutumiselle.

Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti? Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa.

Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristöss...

Tavarat vaikuttavat monin tavoin arkeemme: ne sujuvoittavat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja välttämättömyyksiä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suhdettamme tavaraan? Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla...

Ekokylien visio elää vahvana ympäri Afrikkaa. Afrikkalainen ylpeys nousee tiedosta, että tarvittava osaaminen on jo yhteisöjen omissa käsissä. Ekokylät pyrkivät vastaamaan ilmastokriisiin ja viitoittamaan tietä kohti sellaista kehitystä, joka ottaa ihmisen ja maapallon huomioon kokonaisuutena.

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.

Keskustelu susista on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää vaikka susikannan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähäisiä. Taustalla vaikuttavat maatalouden kriisi ja metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen murros. Suden ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelemalla suden voi nähdä symboloivan erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa l...

Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen...

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijast...

Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.

Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien.

Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää? AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typis...

On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.

Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään.

Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa.

Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.

Kun sisu liitetään suomalaisuuteen, puhutaan yleensä ‘suomalaisesta sisusta’ tai ‘sisukkuudesta’. Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi kuitenkin tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?

Gambiassa joitain vuosia sitten voimaan tullut lapsiavioliitot ja tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä lainsäädäntö on otettu vaihtelevasti vastaan. Perinteet elävät vahvana ja lapsiavioliitot ovat yhä erityisesti köyhien perheiden tapa ehkäistä aviottomien lasten aiheuttamaa häpeää ja taloudellista taakkaa. Tyttöjen sukuelinten silpominen taas on seksuaalisen kontrolloimisen väline. Monet järjestö...

Valtiot ja niiden tutkimus eivät erityisesti kiinnostaneet minua nuorempana. Kuitenkin juuri kiinnostus vastarintaan sekä yhteistyö aktivistien kanssa toi minut tutkijana vallan äärelle. Enkä nyt puhu vallasta vain kaikkialle ulottuvina hallintakäytäntöinä ja tiedon ja asiantuntijuuden muotoina, kuten yhteiskuntatieteissä usein nykyään ajatellaan, vaan myös auktoriteettina, alistamisena ja väkival...