Pieni karanteenikirjakerho

Vuoden 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnettiin ranskalaiselle Annie Ernaux’lle. Pkk keskusteli Ernaux’ta ja muita ranskaisia nykykirjailijoita mestarillisesti suomentavaa Lotta Toivasta vuosi sitten Nide-kirjakaupassa. Podcast yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton SKTL Ry:n kanssa. Osallistu Niteen joukkorahoitukseen https://mesenaatti.me/2622/nide-tarvitsee-sinua/

Samat sanat on kokoelma mestarikääntäjä, taiteilijaprofessori Tarja Roinilan (1964-2020)tekstejä. Sen kokoaja Mika Kukkonen kertoo heidän ystävyydestään, johon kuului myös molemminpuolinen toisen tekstien lukeminen, arviointi ja kannustus. Tarja Roinila eli kielessä ja löysi itsestään eri ominaisuuksia eri kielten ympäröimänä. Samojen sanojen lukija pääsee seuraamaan läheltä sitä taikuutta, jota t...

Viitisensataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua maailman eri kolkissa, ihmisten ajattelussa ja opetuksissa alkoi tapahtua muutoksia. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Tom Erik Arnkilia alkoi vaivata kysymys, tiesivätkö helleenifilosofit ja intialaiset ajattelijat toisistaan, kun lausuivat suunnilleen, että kaikki virtaa. Kysymys johdatti Arnkilin tutkimaan silloista, laajeneva ja muuttuvaa Persian va...

Pieni karanteenikirjakerho juhlistaa Jussi Karjalaisen uraa kirjan ja levynkansien suunnittelijana ja tekijänä. Graafinen suunnittelija, kuvittaja, taiteilija Karjalaisen retrospektiivinen näyttely on esillä Riihisaaressa, Savonlinnan museossa 23.9.2022-8.1.2023.

Historiantutkija Mirkka Lappalainen ottaa uusimmassa kirjassaan lukijan mukaansa 1600-luvun loppupuolelle tutkimaan Nils ”Smitten” Rosenschmidtin katoamista ja (oletettua) murhaa. Miten on mahdollista, että Sköldvikin kartanon isäntä katosi (kertomusten mukaan yön selkään ratsuineen ja koirineen) syksyllä 1673, eikä mukaa tuntunut kaipaavan häntä ennen kuin työmiehet löysivät ruumiin kaivosta seit...

Pienen karanteenikirjakerhon syksy alkaa kaksituntisella keskustelulla kirjailija Markus Leikolan kanssa. Ehdimme käsitellä paitsi Ukrainan sodan taustoja, sen tapahtumia ja siitä käytävää keskustelua, myös esittää mediakritiikkiä ja tarkastella myös niinkutsutun lännen toimia lähihistoriassa. (Päivittymisongelmien takia toinen julkaisu.)

PKK palaa kesätauolta esikoiskirjailija Petra Forsténin seurassa. Keskustelemme romaanista Kadonneet tytöt, tytöistä fiktiossa, tyttöjen välisestä dynamiikasta, muistista ja muusta. Petra Forsténin kuva Laura Malmivaara, Wsoy.

Pienen karanteenikirjakerhon kesä alkaa suurella rakkaus(romaani)keskustelulla! Puhumme kirjailija Juuli Niemen romaanista Mahdottomia oletuksia, joka ilmoittaa ensi sivuillaan olevansa satu ja joka aiheuttaa ainakin yhdessä lukijassaan suorastaan fyysisiä ihastumisen tunteita. Miten kirjailija menee tunteen sisään? Mahdottomia oletuksia antaa äänen niin nihkeilevälle naiselle kuin aika kiltille m...

Tällä kertaa keskustelemme kauhusta. Akseli Heikkilän toisessa romaanissa on paljon kauhufiktiolle tuttuja aineksia miljööstä (vanha syrjäinen talo salattuine nurkkineen ja menneisyyksineen)päähenkilöön (nainen salattuine menetyksineen). Pohdimme, millaisia vaatimuksista genrekehikko toisaalta asettaa ja miten se toisaalta vapauttaa sekä kirjailijan että lukijan realismin oletuksista, mahdollisest...

Tiina Lehikoisen Punelma-romaani on hurja sekoitus (kirjallisuus)historiaa, esseetä ja fiktiota. Sen kertoja sekä lähilukee Eino Leinon ”routavuosiromaania” Jaana Rönty ja nostaa sen päähenkilön, Jaanan, tekstistä tai tekstin avulla elävämmäksi kuin monen ”oikean ihmisen”, että samalla kyseenalaistaa ja kompleksisia nykyajan taiteilijoiden tavan kääntää ja nostaa esiin unohdettuja ja väheksyttyjä...

Toimittaja Iida Sofia Hirvosen esikoisteos on proosaa, jossa esseemäisyys, omaelämäkerrallisuus ja kokemuksellisuus sekoittuvat ja valuvat rajojen yli. Radalla kiertää kehää yöelämässä, vähän työelämässäkin ja käy keskusteluja, havainnoi ja kuuntelee, ja elää tanssilattialla. Keskustelemme, miten kirjailija ja kertoja käyvät pelkoja päin ja mikä pelottavissa jutuissa kiehtoo, miten musiikki tuntuu...

Kirjailija, kirjallisuudentutkija pyörittää esseeteoksessaan Kolmen kehän sirkus kirjallisuushistoriaa, -aikalaisuutta ja -tulevaisuutta. Pieni karanteenikirjakerho päättää ryhtyä paremmaksi lukijaksi ja hyppää karuselliin mukaan. Keskustelemme paitsi ikuisuusaiheista kuten kritiikki, maan tapa ja moralistinen poseeraus, myös siitä, miten itse esseeteoksen muoto ja sisältö muodostavat (sic) kehiä...

Riikka Ala-Harjan uusin teos ei ole TV-sarja, vaan romaani, joka sekoittaa ja leikkii todellisuuden ja fiktion kerroksilla ja niiden välissä. Keskustelemme romaanin ja mahdollisen todellisuuden vastaavuuksista, miten romaanihenkilöille nimensä ja elokuvakerhonsa lainanneet näyttelijät suhtautuvat esiintymiseensä kirjan henkilöinä, ja missä suhteessa romaanihenkilö Alaharja on kirjailija Ala-Harjaa...

Runoilija Pauliina Haasjoki keskustelee teoksestaan Nausikaa. Sitä voi lukea ainakin runokokoelmana, proosakokeiluna ja pandemia-ajan päiväkirjana, se käsittelee tekijänsä aiempien teosten tavoin planeetanlaajuisia kriisejä ja apokalypsin jälkeistä maailmaa, mutta sitä lukiessa herää outo toiveikkuus. Miten tähän liittyy Hayao Miyazakin anime- ja mangasankari Nausikaa? Miten runoilija tavoittaa te...

Osa 73: Annastiina Heikkilä, Vapaus valita kohtalonsa by Taru Torikka

Keskustelemme kirjailija Jyri Vartiaisen kanssa hänen tuoreesta teoksestaan Pölyllä on kasvot. Lyhytproosateoksen katkelmat voi lukea kokonaisuutena tai erillisinä. Niissä voi olla sama kertoja tai eri. Usein niissä on oleellista se mitä ei sanota. Puhumme siitä, miten teksti syntyy aistimuksista, tiloista ja tuntemuksista, ja miten Vartiainen yhtäaikaa rajaa tiukasti ja päästää ilmaa lauseisiin....

Pieni karanteenikirjakerho on naljaillut itsestään kirjoittaville kirjailijoille aikansa, joten on syytä kääntää takki/uimaliivi, ja hypätä autofiktion syvään päähän. Keskustelemme kirjailija Ossi Nymanin kanssa hänen kolmannesta romaanistaan Häpeärauha, jossa kovasti kirjailija Ossi Nymanin näköinen nimetön päähenkilö elää, rakastaa, eroaa, kirjoittaa, haaveilee, jää ulkopuolelle, tekee vaalikamp...

Keskustelemme kirjailija Helmi Kekkosen kanssa Tämän naisen elämästä ja hyvin juhlavasti Romaanitaiteesta. Miksi ja miten Kekkonen kirjoitti tarkkaan rajatun, päähenkilö Helenan omaan kokemukseen ja ääneen perustuvan romaanin, kuinka lapsi ja aikuinen muodostuivat samaksi henkilöksi kielen myötä, ja kuinka kirjailija siirtyi edellisen teoksensa omaan kokemukseen perustuvasta tekstistä fiktion mahd...

Keskustelemme kirjailija Marjo Katriina Saarisen kanssa hänen juuri ilmestyneestä romaanistaan Kaikki päivän tunnit. Se on yhden päivän romaani, joka laajenee neljän päähenkilönsä ja heitä tarkkailevan, kaikkitietävyytensä kanssa kamppailevan kertojan myötä kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymyksiin. Puhumme katsomisesta, katsotuksi tulemisesta, kasvoista, kasvojen siirrosta, ja siitä, miten...

Kirjailijat Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola keskustelevat Taru Torikan kanssa teoksestaan 101 tapaa tappaa aviomies. Mitä tarkoittaa sen alaotsikko Menetelmällinen murhamysteeri? Miksi kirjan teemateksti, jota varioidaan 101 kertaa, on Alibi-lehdestä löytynyt tositarina Anjasta, joka ampui miehensä tämän pahoinpideltyä häntä raa’asti ja pitkään, ja joka sai vapauttavan tuomion? Kirjan 101 tekstiä...

Kirjailija E.L. Karhu tunnetaan jo näytelmäkirjallisuutta ja sen kaanonia tutkivana ja ravistelevana tekijänä. Hänen esikoisromaaninsa Veljelleni on ensivilkaisulta melkein perinteinen, nuoren naisen näkökulmasta kerrottu tarina sivullisesta tarkkailijasta, ehkä kasvukertomus. Ensivaikutelma kuitenkin rikkoutuu nopeasti. Keskustelemme siitä, miten kirjan puhuja ”ilmestyi” kirjailijalle valmiina, v...

Pieni karanteenikirjakerho avaa kolmannen vuotensa keskustelulla kirjailija Iida Rauman kanssa. Hävitys-romaanin alaotsikko on Tapauskertomus. Keskustelemme siitä, miten tyylilajin ja kielen löytäminen auttoi Iida Raumaa kirjoittamaan vihdoin aiheesta ja maailmasta (ja kaupungista), joista hän oli halunnut kirjoittaa jo uransa alusta asti. Puhumme siitä, miten kirjan äärimmäisen yksilöllinen ja yk...

Pkk:n ja SARVin Toisinkatsottu kritiikki -keskustelusarja kulminoituu, kun kriitikko Maaria Ylikangas ja Taru Torikka jututtavat toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoota hänen tuoreesta, vaikuttavasta kirjastaan Oikeusjuttu. (Toisin kuin muut mediat) käsittelemme Oikeusjuttua kirjallisena teoksena, sillä se yhdistelee esseemäisesti omakohtaisia (kafkamaisia) kokemuksia laajoihin yhteiskunnalli...

Tällä kertaa Pieni karanteenikirjakerho kokoontui kirjakauppa Niteeseen puimaan kirjailija Deborah Levyn tuotantoa. Taru Torikan vieraina kuullaan Levyn kolmiosaisen ”elävän elämäkerran suomentanutta kirjailija Pauliina Vanhataloa ja ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuorta. Deborah Levy ei ole ainoa, joka yhdistää teoksissaan esseististä, kirjallista ajattelua ja hyvin henkilökohtaista ko...

Toisessa yhteistyöjaksossa Suomen arvostelijain liiton Toisin katsottu kritiikki -hankkeen kanssa päästään viime vuosisadan alun esoteerisiin tunnelmiin, kun kriitikko Maaria Ylikankaan ja toimittaja Taru Torikan kanssa keskustelemaan tulee pitkän linjan kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinta. Keskustelun lähtökohta on Kotirinnan teos Hilma af Klintin arvoitus, joka ei rakennu normaalin lineaarisen...