Sotataidon ytimessä

Having entered already the third year of Russia’s full-scale war against Ukraine, one can hardly disagree that it is immensely important that apart from operational level assessments and analyzing what’s happening at the frontline, we also have to look into the social and societal aspects of this war. That is, shift our focus from purely tangible or quantitative factors to also intangible elements...

Ukrainan sota ja siellä ketterästi käyttöönotettu uusi teknologia edellyttää tutkimusta, ja tämä tutkimus tarvitsee tekijänsä. Mutta kuinka päästä tutkijaksi sotatekniikan alalle? Tässä jaksossa käsitellään urapolkumahdollisuuksia, eli kuinka voi päästä tekemään sotateknistä tutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulussa. Keskustelemassa ovat everstiluutnantti Petteri Hemminki, komentajakapteeni Samu Raut...

Sotilaskoulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen tulee elää ajassa ja perustua jatkuvan kehittämisen periaatteille. Miten luovuus ja yllätyksellisyys auttavat taistelukentällä? Miten upseerien koulutusjärjestelmä kehittää osaamista? Entä miten näitä asioita voidaan edesauttaa koulutuksen keinoin? Tässä jaksossa sotatieteiden tohtorit, everstiluutnantti Juha Hollanti ja eversti...

Maanpuolustustahto on tärkeä aihe Suomessa ja korkea maanpuolustustahto on yksi Suomen puolustuksen perusteista asevelvollisuuden ohella. Myös sotilaallisesti liittoutuneena maana Suomi tarvitsee kansalaisiltaan tahtoa ja sitoutumista maanpuolustuksen parissa toimimiseen. Tuoreessa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneessä kirjassaan Rikkautta, humpuukia ja puolustuskykyä, filosofia...

Turvallisuusjännite -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. O...

Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä M...

Turvallisuusjännite -podcastin kolmannessa jaksossa kysymme, miten Venäjä varustautuu itärajan tuntumassa ja miten Nato-maat ovat ottaneet vastaan Venäjän kasvavan aggression. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik. Juontajina...

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella – ja miten Nato tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maan...

Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeako...

Miten maa-, meri- ja ilmavoimien kadettien opinnot eroavat toisistaan? Millaista on opiskella Maanpuolustuskorkeakoulussa verrattuna yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Tässä jaksossa kadetit kolmesta eri puolustushaarasta kertovat tähänastisista opiskeluistaan ja vertailevat eri koulutusohjelmia. Keskustelijoina kadetit Heikki Kuoppala ja Tuuli Vasikkaniemi. Moderaattorina kadetti Eeli Jämsä. -...

Nykyaikaisessa informaatioympäristössä tiedon levittäminen ja vastaanottaminen on entistä helpompaa. Tämä koskettaa lähes kaikkia kansalaisia, sillä muun muassa sosiaalisen median kautta tieto tavoittaa suuretkin massat nopeasti. Millaisia ongelmia kansalaisten kokema informaatiotulva voi aiheuttaa? Miten väärää tai virheellistä tietoa voidaan tunnistaa? Entä miten väärän tiedon leviämiseen voidaa...

"We can not understand the military or warfare just by looking at the military itself." In this episode Lt. Col. Janne Pukkila, professor Bettina Renz and researcher Jonna Alava from the Finnish National Defence University's (FNDU) Russia Research Group discuss about Russia research in Finland and globally, previewing the upcoming Russia Seminar 2024, hosted by the FNDU on 14-15 Febr...

Ukrainan sodassa on hyödynnetty tehokkaasti uusia teknologioita: droneja, kybersodankäyntiä, ohjelmistoja ja avaruutta. Näiden uusien teknologioiden käytön, vaikutusten ja mahdollisen potentiaalin ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden kansallisen puolustuksen toimivuudelle. Miten droneja on hyödynnetty Ukrainan sodassa? Missä roolissa tekoäly ja data ovat nykyisessä sodassa? Mitkä ovat sodan kes...

Suomen Nato-jäsenyys näkyy lukuisten muiden osa-alueiden lisäksi myös kielessä. Miten ja kenen toimesta Nato-terminologiaa edistetään suomen kielessä? Miksi Nato-termistöä on ylipäätään tarpeellista kääntää suomeksi ja ruotsiksi? Entä millaisia haasteita käännöstyöhön on liittynyt Jaksossa aiheista keskustelemassa terminologisen työn erityisasiantuntija Niina Elomaa valtioneuvoston kansliasta ja s...

Miksi ja mistä lähtökohdista Venäjä-tutkimusta tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa? Millaisia tavoitteita tutkimukselle on asetettu ja onko Suomen Nato-jäsenyys tuonut muutostarpeita tutkimuksen toteuttamiseen? Keskustelijoina erikoistutkija Pentti Forsström ja apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Moderaattorina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu. --- Maanpuolustuskorkeakoulu järjes...

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jumiutunut kuluttavaan asemasotavaiheeseen, jossa suurempia läpilyöntejä ei ole näköpiirissä. Onko nykyaikainen taistelukenttä niin digitaalisesti läpivalaistu, että voimakkaampia vaikutuksia on mahdotonta saada aikaan? Vai onko kyse vain joukkojen ja johtajien osaamattomuudesta? Tässä jaksossa tarkastellaan sotilasjohtamisen oppeja Ukrainan sodasta. Suurennuslas...

Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää neljäs sektori, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Mikä on perheiden ja kotien rooli varautumisessa kriiseihin ja poikkeusoloihin? Miten kotien turvallisuusosaam...

Jakson aiheena on Suomen kyberturvallisuus ja sen yhtenä osana Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Kybertoimintaympäristö on luonteeltaan täysin erilainen, kuin perinteinen fyysinen toimintaympäristö. Siinä missä fyysisessä toimintaympäristössä valtio vetää selvät rajat maastoon ja luo pelisäännöt siihen, kuka saa tuon rajan ylittää ja miten, kybertoimintaympäristössä tämä on paljon h...

Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle? Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023 ja on siten puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaisten...

Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä teemoista keskustelemassa on Turun yliopiston professori Kari Liuhto. Jakso on äänitetty 10.10.2023. Jakso on kymmenes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Ma...

Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastu...

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvi...

Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää soda...

Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Juha Honkatukia. Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarja...

Sotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka I. Mattila. Jakso on äänitetty 9.5.2023. Jakso on kuudes osa 11-osaista podca...